Uusi nälänhätä uhkaa Somaliaa
Somalian viimevuotisen nälänhädän taustalta löytyvät muun muassa al-Shabaab ja Patriot Act todettiin uskontotieteen oppiaineen, Suomen Akatemian Ylikansallisen islamin hallinta -projektin sekä Suomen Somalia-verkosto ry:n yhteistyössä järjestämässä kansainvälisessä seminaarissa.
Vuoden 2011 nälkäkuolemat Somaliassa eivät johtuneet kuivuudesta sinänsä, vaan siitä että somalialaisten keinot selviytyä kuivuudesta ovat hitaasti mutta vääjäämättä heikentyneet. Hauras valtio, jatkuva turvattomuus, infrastruktuurin ja esimerkiksi kastelukanavien tuhoutuminen sekä ruoan ja polttoaineen hinnan nousu ovat tekijöitä hitaasti pahentuneen tilanteen taustalla. Kulminaatiopiste saavutettiin viime vuonna, jolloin yli 100 000 somalialaisen arvioidaan kuolleen nälkään.
Valtiotieteiden professori Ken Menkhaus varoitti, että Somaliassa kuilu hyvin ja huonosti toimeentulevien välillä uhkaa kasvaa entisestään.
Ken Menkhaus analysoi nälänhädän syitä Kuivuus, humanitäärinen kriisi ja konflikti Somaliassa -seminaarissa Helsingin yliopiston Arppeanumissa 18.huhtikuuta. Menkhaus on valtiotieteiden professori Davidson Collegessa Yhdysvalloissa ja yksi kansainvälisesti tunnetuimmista Somalian asiantuntijoista.
Nälkäkuolemien aikaan Somaliassa oli kyllä ruokaa, mutta se oli kallista. Esimerkiksi perinteisen edullisen ruoan kuten durran ja hirssin hinnat olivat nousseet moninkertaisiksi. Lisäksi maahan saapuneen ruoka-avun jakaminen oli vaikeaa korruptoituneen ja tehottoman väliaikaishallituksen sekä al-Shabaabin asettamien kieltojen vuoksi. Suurin osa kansainvälisistä avustusjärjestöistä on yksi toisensa jälkeen joutunut toimintakieltoon ja al-Shabaab on estänyt ruoan jakamisen, koska katsoo sen tuhoavan somalialaisten oman maanviljelyn. Karttoja tarkastelemalla voi helposti havaita päällekkäisyyden pahimpien nälkäalueiden sekä al-Shabaabin hallinnoimien alueiden kesken. Mutta myös Yhdysvaltain toteuttamalla terrorismin vastaisella politiikalla on ollut osansa Somalian nälänhädän puhkeamisessa.
Syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen säädetyn lain, niin sanotun Patriot Act:n mukaan minkä tahansa materiaalisen edun toimittaminen terroristiryhmille, myös tahattomasti, voi johtaa ankariin rangaistuksiin. Monet yhdysvaltalaiset humanitääriset avustusjärjestöt ovatkin lopettaneet ruoka-avun toimittamisen al-Shabaabin kontrolloimille alueille, muun muassa USAID vuonna 2009, jotta niitä ei voitaisi syyttää terrorismin tukemisesta. Menkhaus totesikin ironisesti, että al-Shabaab ja Yhdysvaltain hallitus ovat yhdestä asiasta samaa mieltä – siitä että ruoka-apua Somaliassa ei tule jakaa.
Ken Menkhaus varoitti tulossa olevasta uudesta kriisistä. Vaarana on, että Etelä-Somaliassa menetetään perinteiset elinkeinomahdollisuudet eikä suuri osa väestöstä enää pysty selviytymään. Kaupungit vetävät puoleensa karjansa menettäneitä paimentolaisia ja syntyy lisää turvattomuutta. Tämä on todellinen aikapommi Somalialle. Menkhaus totesi, että kuilu yhteiskunnassa hyvin ja toisaalta huonosti toimeentulevien kesken on kasvamassa yhä selvemmäksi. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat ne, jotka saavat avustuksia ulkomailta tai kuuluvat vahvoihin klaaneihin. Somalialaisten tulisikin huolehtia siitä, että apu ulkomailta saavuttaa ne jotka sitä eniten tarvitsevat.
Somaliassa työskentelevä Abdi-Rashid muistutti, että vaikka nälänhädän on julistettu päättyneen, miljoonat ihmiset ovat edelleen avun varassa.
Toinen seminaarin pääpuhujista, Abdi-Rashid, on työskennellyt Somaliassa viimeiset 20 vuotta. Hän ei halua tulla koko nimellään julkisuuteen, etteivät saavutettu luottamus ja sen mahdollistama työ haurailla alueilla vaarantuisi. Puheenvuorossaan hän korosti pitkäaikaisen kehitysyhteistyön tärkeyttä, koska se antaa ihmisille sekä toivoa että mahdollisuuksia elämän perusasioihin kuten koulutukseen ja puhtaaseen juomaveteen.
Abdi-Rashid muistutti, että vaikka YK on virallisesti julistanut nälänhädän Somaliassa päättyneeksi helmikuussa 2012, FSNAU:n (Food Security and Nutrition Analysis Unit) mukaan 2,34 miljoonaa ihmistä tarvitsee edelleen hätäapua. Myös maan sisäisten pakolaisten määrä on valtava, arviolta 1,4-1,7 miljoonaa. Seuraava huono sadejakso voi pyyhkiä pois sen vähän mikä perheillä vielä on, ja aiheuttaa lisäkuolemia erityisesti lasten keskuudessa. Varoitusmerkkejä on jo näkyvillä, sillä gu-sateet näyttävät jäävän vähäisiksi. Somalian maatalouden, ruoantuotannon ja sen kannalta tärkeän infrastruktuurin kuten kastelukanavien jälleenrakentamiseksi tarvitaan pitkäaikaisia ja laajoja investointeja.
Abdalla Duh, joka tekee väitöskirjaa Helsingin yliopistossa transnationaalisten islamilaisten järjestöjen toiminnasta Afrikan sarvessa, kertoi terrorismin vastaisen sodan negatiivisista vaikutuksista järjestöjen toiminnalle. Esimerkiksi Keniassa jotkut järjestöt ovat joutuneet lopettamaan toimintansa kokonaan koska niiden on syytetty rahoittavan terroristiryhmiä tai levittävän radikaaleja ideologioita. Mutta myös tavallisista somalialaisista on tullut aikaisempaa varovaisempia sen suhteen, minne ja kuinka he rahaa lähettävät.
Marja Tiilikainen
Kuvat: Maippi Tapanainen
