Marja Tiilikainen

Tervetuloa Afrikan Sarven lukijaksi!

Istun Berberan lentokentän pienessä odotustilassa ja katselen televisiosta al-Jazeeran uutisointia Egyptin mellakoista. Koko puolitoistatuntisen ajan kanssamatkustajani tuijottavat herkeämättöminä ruutua, missä poliisit pidättävät verisiä mielenosoittajia. Dubaihin matkalla oleva nuori somalialainen nainen vieressäni toteaa, ”olen niin ylpeä Egyptin kansan puolesta”.

On helmikuun alku. Berberan lentokentällä pohdin, voisivatko samat tapahtumat toistua Somalimaassa. Ajatus tuntuu kuitenkin kaukaiselta, sillä tilanne pienessä Somalimaassa on perin toisenlainen.

Somalimaata ei ole kansainvälisesti tunnustettu, mutta siitä huolimatta se on onnistunut jossain missä monet afrikkalaiset valtiot ovat epäonnistuneet: Kesäkuussa 2010 Somalimaassa pidettiin presidentinvaalit, missä valituksi tuli oppositiossa olevan Kulmiye-puolueen edustaja Mohamuud Siilaanyo. Kansainvälisten tarkkailijoiden mukaan vaalit olivat vapaat ja reilut, sekä täyttivät kansainväliset standardit. Rauhanomaisten vaalien lisäksi myös vallanvaihto sujui ilman välikohtauksia.

Vaalien aikaan suurin huoli koski radikaalien ryhmien mahdollisia iskuja. Vaalipäivä sujui kuitenkin rauhallisesti sen ansiosta, että tavalliset kansalaiset olivat sitoutuneita rauhanomaiseen prosessiin. Vaalien aikaan keskusteluissa somalimaalaisten kanssa tuli toistuvasti esiin se, että tärkein mistä haluttiin pitää kiinni, oli rauha. Lisäksi toiveena oli opposition voittoon latautuva toive muutoksesta, joka toisi helpotusta ja toivoa ihmisten arkeen.

Runsaan puolen vuoden kuluttua vaaleista ilmapiiri Hargeisassa on edelleen toiveikas ja paikalliset kertovat ymmärtävänsä, että uusi hallitus on vielä nuori eivätkä uudistukset tapahdu hetkessä. Mutta samaan aikaan tilanne on räjähdysaltis. Ilmassa on turhautumista erityisesti nuorten keskuudessa, joista valtaosa ei löydä Somalimaassa työtä. Vaihtoehtona koulutetuille nuorille on pyrkiä Eurooppaan Libyan tai Adeninlahden hengenvaarallisia reittejä pitkin. Hargeisan kadut täyttyvät toimettomista nuorista. Myös niillä, joilla on työtä, elämä on ankaraa. Esimerkiksi 26-vuotias Khadra elättää perheensä − äitinsä, kaksi sisartaan, hulttioveljensä ja veljen kolme lasta − 5 dollarilla päivässä. Lisäksi on maksettava yliopiston lukukausimaksut, sillä järjestötyönsä lisäksi Khadra opiskelee iltaisin. Mohamed puolestaan valittaa, kuinka kaikki on kallistunut dollarin arvon laskun myötä: aikaisemmin 50 kilon säkki riisiä maksoi korkeintaan 20 dollaria, nyt se maksaa jopa 36 dollaria. Taksinkuljettajan palkallaan hän elää kädestä suuhun ja auton rikkoutumisesta seuraa taloudellinen kriisi.

Afrikan Sarvi on uusi verkkolehti, joka on kiinnostunut Khadran, Mohamedin ja muiden alueella asuvien − tai sieltä lähtöisin olevien − ihmisten arjesta, kulttuurista, alueen taloudellisista ja poliittisista prosesseista sekä yhteiskunnallisesta kehityksestä. Lehteä julkaisee kehitysyhteistyöhön Somaliassa keskittyvä kattojärjestö Suomen Somalia-verkosto ry. Somaliaa halutaan kuitenkin tarkastella osana Afrikan sarvea mihin tässä lehdessä luetaan kuuluviksi myös Etiopia, Eritrea, Djibouti ja Sudan sekä jatkossa Etelä-Sudan, mikäli itsenäistyminen toteutuu suunnitellulla tavalla. Maiden keskinäisistä eroista huolimatta niiden välillä on myös samankaltaisuuksia ja ne ovat kytköksissä toisiinsa monin tavoin. Toivomme, että laajempi perspektiivi auttaa näkemään laajempia yhteyksiä ja löytämään tuoreita näkökulmia. Lehti on tarkoitettu kaikille Afrikan sarvesta kiinnostuneille.

Maantieteellisesti määrittyvän alueen lisäksi Afrikan Sarvi on kiinnostunut diasporasta, joka on kytköksissä Afrikan sarven kehitykseen ja rauhanprosesseihin. Transnationaalinen eli ylirajainen yhteydenpito on tärkeä osa niin yksilöiden ja perheiden elämää kuin järjestöjen, poliittisten puolueiden, uskonnollisten ryhmien ja instituutioiden toimintaa. Lisäksi lehdessä käsitellään Afrikan sarven alueelta lähtöisin olevien maahanmuuttajien sekä seuraavien sukupolvien kokemuksia, aktiviteetteja ja vaikutusta uusissa asuinmaissaan, erityisesti Suomessa.

Esimerkkinä koko Afrikan sarvea koskettavista kysymyksistä nousevat tässä numerossa ympäristökysymykset. Haavoittuva elinympäristö, kuivuus ja elinkeinojen niukkuus ovat ajankohtaisia ongelmia koko alueella. Pidemmät artikkelit perustuvat puheenvuoroihin, jotka pidetään ”Environment and human livelihoods in the Horn of Africa” -seminaarissa lehden ensimmäisen numeron julkaisupäivänä 12.4.2011. Seminaarin järjestävät Suomen Somalia-verkosto, Somaliland Seura ja Helsingin yliopiston VITRI, Viikin tropiikki-instituutti. Myös jatkossa lehdessä julkaistaan sekä tutkimukseen perustuvia artikkeleita että käytännön työhön pohjautuvia puheenvuoroja. Verkkolehti antaa monia mahdollisuuksia niin puheenvuorojen muodolle kuin lukijoiden ja kirjoittajien tavoittamiselle yli maantieteellisten rajojen.

Marja Tiilikainen

Päätoimittaja