Kirja: Pakolaisleirien kiirastulta ei voi sammuttaa

Annu Kekäläinen, Leiri, tarinoita ihmisistä jotka haluavat kotiin, WSOY, 2010, ISBN 978-951-0-35791-0

Annu Kekäläisen Leiri tarjoaa mielenkiintoisen katsauksen pakolaisleiri Kakuman arkeen. Kirja on erinomaisesti kirjoitettu, paikoin hätkähdyttäväkin teos, joka avaa yksittäisten ihmiskohtaloiden kautta sitä maailmaa ja todellisuutta, jota pakolaisleireillä kaikkialla maailmassa eletään.

Keniassa sijaitseva Kakuma on yksi maailman suurimmista pakolaisleireistä. Siellä asuu noin 70 000 ihmistä kahdeksasta eri valtiosta ja leiri on ollut toiminnassa jo noin 20 vuoden ajan. Leiri on sinä aikana kasvanut omaksi aavikkokaupungikseen, jossa monen pakolaisen oleskelu on muuttunut tilapäisestä pysyväksi. Elämä Kakumassa vaikuttaa olevan kiirastulta ja siellä pärjääminen vaatii, sinnikkyyttä, kekseliäisyyttä ja älykkyyttä. Kakuman kaikkia asukkaita yhdistää rankka menneisyys, vaikea matka Kakumaan sekä toive pelastuksesta, kiintiöpakolaisuudesta.

Kekäläinen vietti leirillä kolmen kuukauden ajanjakson vuonna 2008. Teos sisältää hänen henkilökohtaisia kokemuksia sekä tulkintoja leirin arjesta ja sellaisenaan ne ovat hyvin kiinnostavaa luettavaa. Teos lähenee kerronnaltaan jopa kaunokirjallisuuden tyyliä ja on ilmaisultaan taitavan täsmällistä. Koska leirin todellisuus on karua luettavaa, saattaa lukijassa ilmetä samankaltaisia sijaistraumatisoitumisen tunteita kun kirjoittajassakin Kakumassa oleskellessaan.

Kirjailija on tehnyt toimivan päätöksen esitellä Kakuman arkea yksittäisten ihmiskohtaloiden kautta. Tämä tarjoaa lukijalle erittäin konkreettisen kuvan pakolaisuudesta ja siihen liittyvästä problematiikasta. Kerrankin pakolaisista ei puhuta kokonaisina ihmisryhminä, vaan yksilöinä, joilla jokaisella on oma kiinnostava tarinansa. Kirjoittaja avaa pakolaisuuden poliittisia taustoja oikeissa kohdissa ja auttaa siten lukijaa palauttamaan mieliin ne syyt, miksi juuri tiettyjen maiden kansalaiset ovat joutuneet lähtemään kotimaistaan toisaalle.

Teoksessa kuvataan hyvin myös sitä vastakkainasettelua, joka Kakumassa on syntynyt avunantajien ja avunsaajien kesken. Molemmat puolet vaikuttavat olevan turhautuneita ongelmien pysyvyyteen ja ajoittain jännitteet purkautuvat levottomuuksina, joista Kekäläinen saa valitettavasti kokea myös oman osansa.

Kakuman todellisuus on ristiriitainen ja moninainen. Jokainen kirjaa lukeva kokee turhautuneisuutta Kakuman tilanteeseen sekä myötätuntoa niitä ihmisiä kohtaan, joiden tarinan Kekäläinen kirjassa jakaa. Lisäkerroksen asioiden monimutkaisuuteen tuo se, ettei leirillä ole olemassa varsinaista totuutta vaan kaikki perustuu tavalla tai toisella valheisiin. Sotakokemukset, traumat sekä väkivallan jatkuva kohtaaminen on jättänyt pysyvät jälkensä kakumalaisiin ja osa heistä on menettänyt toivonsa jo kauan aikaa sitten. Elämällä ei ole merkitystä jos ja kun sen viettää pysyväisratkaisua odotellessa Kakuman kaltaisessa unohdetussa paikassa.

Kekäläisen kirja toimii kivuliaana muistutuksena siitä, miten karu maailma on ja miten vaikeaa auttaminen oikeasti on. Kirjaa lukiessa vahvistuu entisestään sellainen mielikuva, että Suomessakin käytävä pakolaiskeskustelu keskittyy täysin vääriin asioihin. Leiri on erinomaisesti kirjoitettu poliittisesti puhutteleva ja ajatuksia herättävä teos, jota voi suositella kaikille pakolaiskysymyksistä kiinnostuneille, mutta myös heille, jotka eivät kenttää yksityiskohtaisemmin vielä tunne.

Minna Mayer