JULKAISIJA • UTGIVARE • PUBLISHER
Suomen Somalia-verkosto ry
Finnish Somalia Network
www.somaliaverkosto.fi
YHTEYSTIEDOT • KONTAKT • CONTACT
1/2012
PÄÄTOIMITTAJA
CHEFREDAKTÖR
EDITOR
Marja Tiilikainen
TOIMITUSSIHTEERI
REDAKTIONSSEKRETERARE
SUB-EDITOR
Maippi Tapanainen
TOIMITUSKUNTA
REDAKTION
EDITORIAL BOARD
Hassan Abdi Ali
Mohamed Ahmed Elfadl
Peik Johansson
Liisa Laakso
Minna Mayer
Abdirizak Hassan Mohamed
Matti Ripatti
Teppo Tiilikainen

ISSN-L 1799-6163
ISSN 1799-6163

AFRIKAN SARVI
on Somalian, Djiboutin, Eritrean, Etiopian, Sudanin ja Etelä-Sudanin kehityskysymyksiin keskittyvä verkkolehti. Lehteä julkaisee Suomen Somalia-verkosto ry. Afrikan Sarvessa julkaistaan sekä tutkimukseen että käytännön työhön perustuvia artikkeleita ja puheenvuoroja. Afrikan Sarvi on kolmikielinen (suomi, ruotsi, englanti) ja se ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.
AFRIKAS HORN
är en nättidskrift som fokuserar på utvecklingsfrågor i Somalia, Djibouti, Eritrea, Etiopien, Sudan och Södra Sudan. Tidningen utges av Suomen Somalia-verkosto (Finlands Somalia-nätverk). Artiklarna och det övriga innehållet i Afrikas Horn baserar sig på både forskning och praktiskt arbete. Afrikas Horn är trespråkig (finska, svenska, engelska) och utkommer två gånger per år.
HORN OF AFRICA JOURNAL
is an electronic journal which focuses on developmental questions in Somalia, Djibouti, Eritrea, Ethiopia, Sudan and South Sudan. It is published by the Finnish Somalia Network. The articles and other materials are based both on research and practical work. Horn of Africa Journal is trilingual (Finnish, Swedish, English) and it is issued twice a year.

Ohjeita Afrikan Sarven kirjoittajille
Anvisningar för bidragsgivare
Instructions for contributors

TUSMADA WARGEYSKA OO SOOMAALI AH

تعريف عن الصحيفة باللغة العربية

PRÉSENTATION EN FRANÇAIS

Marja Tiilikainen
1/2012

Uusi nälänhätä uhkaa Somaliaa

Somalian viimevuotisen nälänhädän taustalta löytyvät muun muassa al-Shabaab ja Patriot Act todettiin uskontotieteen oppiaineen, Suomen Akatemian Ylikansallisen islamin hallinta -projektin sekä Suomen Somalia-verkosto ry:n yhteistyössä järjestämässä kansainvälisessä seminaarissa.

Vuoden 2011 nälkäkuolemat Somaliassa eivät johtuneet kuivuudesta sinänsä, vaan siitä että somalialaisten keinot selviytyä kuivuudesta ovat hitaasti mutta vääjäämättä heikentyneet. Hauras valtio, jatkuva turvattomuus, infrastruktuurin ja esimerkiksi kastelukanavien tuhoutuminen sekä ruoan ja polttoaineen hinnan nousu ovat tekijöitä hitaasti pahentuneen tilanteen taustalla. Kulminaatiopiste saavutettiin viime vuonna, jolloin yli 100 000 somalialaisen arvioidaan kuolleen nälkään.

images/issue2/kenm.jpg

Valtiotieteiden professori Ken Menkhaus varoitti, että Somaliassa kuilu hyvin ja huonosti  toimeentulevien välillä uhkaa kasvaa entisestään.

Ken Menkhaus analysoi nälänhädän syitä Kuivuus, humanitäärinen kriisi ja konflikti Somaliassa -seminaarissa Helsingin yliopiston Arppeanumissa 18.huhtikuuta. Menkhaus on valtiotieteiden professori Davidson Collegessa Yhdysvalloissa ja yksi kansainvälisesti tunnetuimmista Somalian asiantuntijoista.

Nälkäkuolemien aikaan Somaliassa oli kyllä ruokaa, mutta se oli kallista. Esimerkiksi perinteisen edullisen ruoan kuten durran ja hirssin hinnat olivat nousseet moninkertaisiksi. Lisäksi maahan saapuneen ruoka-avun jakaminen oli vaikeaa korruptoituneen ja tehottoman väliaikaishallituksen sekä al-Shabaabin asettamien kieltojen vuoksi. Suurin osa kansainvälisistä avustusjärjestöistä on yksi toisensa jälkeen joutunut toimintakieltoon ja al-Shabaab on estänyt ruoan jakamisen, koska katsoo sen tuhoavan somalialaisten oman maanviljelyn. Karttoja tarkastelemalla voi helposti havaita päällekkäisyyden pahimpien nälkäalueiden sekä al-Shabaabin hallinnoimien alueiden kesken. Mutta myös Yhdysvaltain toteuttamalla terrorismin vastaisella politiikalla on ollut osansa Somalian nälänhädän puhkeamisessa.

Syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen säädetyn lain, niin sanotun Patriot Act:n mukaan minkä tahansa materiaalisen edun toimittaminen terroristiryhmille, myös tahattomasti, voi johtaa ankariin rangaistuksiin. Monet yhdysvaltalaiset humanitääriset avustusjärjestöt ovatkin lopettaneet ruoka-avun toimittamisen al-Shabaabin kontrolloimille alueille, muun muassa USAID vuonna 2009, jotta niitä ei voitaisi syyttää terrorismin tukemisesta. Menkhaus totesikin ironisesti, että al-Shabaab ja Yhdysvaltain hallitus ovat yhdestä asiasta samaa mieltä – siitä että ruoka-apua Somaliassa ei tule jakaa.

Ken Menkhaus varoitti tulossa olevasta uudesta kriisistä. Vaarana on, että Etelä-Somaliassa menetetään perinteiset elinkeinomahdollisuudet eikä suuri osa väestöstä enää pysty selviytymään. Kaupungit vetävät puoleensa karjansa menettäneitä paimentolaisia ja syntyy lisää turvattomuutta. Tämä on todellinen aikapommi Somalialle. Menkhaus totesi, että kuilu yhteiskunnassa hyvin ja toisaalta huonosti toimeentulevien kesken on kasvamassa yhä selvemmäksi. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat ne, jotka saavat avustuksia ulkomailta tai kuuluvat vahvoihin klaaneihin. Somalialaisten tulisikin huolehtia siitä, että apu ulkomailta saavuttaa ne jotka sitä eniten tarvitsevat.

images/issue2/abdi rashid haji nur.jpg

Somaliassa työskentelevä Abdi-Rashid muistutti, että vaikka nälänhädän on julistettu päättyneen, miljoonat ihmiset ovat edelleen avun varassa.

Toinen seminaarin pääpuhujista, Abdi-Rashid, on työskennellyt Somaliassa viimeiset 20 vuotta. Hän ei halua tulla koko nimellään julkisuuteen, etteivät saavutettu luottamus ja sen mahdollistama työ haurailla alueilla vaarantuisi. Puheenvuorossaan hän korosti pitkäaikaisen kehitysyhteistyön tärkeyttä, koska se antaa ihmisille sekä toivoa että mahdollisuuksia elämän perusasioihin kuten koulutukseen ja puhtaaseen juomaveteen.

Abdi-Rashid muistutti, että vaikka YK on virallisesti julistanut nälänhädän Somaliassa päättyneeksi helmikuussa 2012, FSNAU:n (Food Security and Nutrition Analysis Unit) mukaan 2,34 miljoonaa ihmistä tarvitsee edelleen hätäapua. Myös maan sisäisten pakolaisten määrä on valtava, arviolta 1,4-1,7 miljoonaa. Seuraava huono sadejakso voi pyyhkiä pois sen vähän mikä perheillä vielä on, ja aiheuttaa lisäkuolemia erityisesti lasten keskuudessa. Varoitusmerkkejä on jo näkyvillä, sillä gu-sateet näyttävät jäävän vähäisiksi. Somalian maatalouden, ruoantuotannon ja sen kannalta tärkeän infrastruktuurin kuten kastelukanavien jälleenrakentamiseksi tarvitaan pitkäaikaisia ja laajoja investointeja.

Abdalla Duh, joka tekee väitöskirjaa Helsingin yliopistossa transnationaalisten islamilaisten järjestöjen toiminnasta Afrikan sarvessa, kertoi terrorismin vastaisen sodan negatiivisista vaikutuksista järjestöjen toiminnalle. Esimerkiksi Keniassa jotkut järjestöt ovat joutuneet lopettamaan toimintansa kokonaan koska niiden on syytetty rahoittavan terroristiryhmiä tai levittävän radikaaleja ideologioita. Mutta myös tavallisista somalialaisista on tullut aikaisempaa varovaisempia sen suhteen, minne ja kuinka he rahaa lähettävät.

Marja Tiilikainen

Kuvat: Maippi Tapanainen


 
JULKAISIJA • UTGIVARE • PUBLISHER
Suomen Somalia-verkosto ry
Finnish Somalia Network
www.somaliaverkosto.fi
YHTEYSTIEDOT • KONTAKT • CONTACT