Ruokaturvaa Somalimaahan
Viime vuoden kuivuus ja nälkä eivät iskeneet täydellä voimalla Somalimaahan. Epävarmuus on kuitenkin pysyvä seuralainen.
Afrikan sarven ruokaturva on yksi maailman heikoimmista. Suurimmat syyt tähän ovat kuivuus ja äärimmäinen köyhyys. Vuonna 2011 aluetta koetteli paha kuivuus, joka paikoitellen johti katastrofimaiseen nälänhätään.
Vuoden 2010 toinen sadekausi (deyr) jäi monin paikoin Somaliaa kokonaan väliin ja vuoden 2011 ensimmäinen sadekausi (gu) oli normaalia heikompi erityisesti etelän viljelyalueilla aiheuttaen ennätyksellisen kuivuuden. Noin 30 prosenttia karjasta menehtyi. Vuoden 1995 jälkeen huonoin viljasato monin paikoin kolminkertaisti viljan hinnan.
Tilannetta pahensivat olematon työllisyys ja konfliktin liikkumiselle ja kaupalle aiheuttamat ongelmat. Etelä- ja Keski-Somaliassa se paheni nälänhädäksi ja heikoimmaksi ruokaturvatilanteeksi kahteenkymmeneen vuoteen. Kymmeniä tuhansia ihmisiä kuoli, suurin osa heistä lapsia. Yli neljä miljoonaa oli avun tarpeessa. Yli 200.000 pakeni Somaliasta, pahimpana kautena yli 3000 ihmistä päivässä.
Etelä- ja Keski-Somaliassa vuoden 2011 normaalia parempi toinen sadekausi aiheutti paikoitellen jopa tuhoisia tulvia, mutta jäi alle normaalin Somalimaan puolella. Vaikka varsinainen nälänhätä loppui, lähes kolmannes Somalian asukkaista oli vielä alkuvuodesta 2012 ruoka-avun tarpeessa.
Viljelymaasta käytössä alle puolet
Somalimaassakin oli kuivaa, mutta maa säästyi tällä erää varsinaiselta nälänhädältä. Kuivuus ja laidunmaiden huono kunto tosin heikensivät karjan lisääntymistä, kuntoa ja painoa. Heinä-syyskuun muutamat poikkeukselliset sateet Todgheerin ja Soolin alueilla paransivat laitumia ja karjan syntyvyys kasvoi, mutta oli yhä selvästi normaalia alhaisempaa.
Synkkien uutisten sävyttämässä ilmastossa Solidaarisuus suunnitteli uutta ruokaturvan kehittämishankettaan. Tammikuussa 2012 alkanut hanke toteutetaan yhteistyössä paikallisten järjestöjen Candlelight for Health and Education (CLHE) ja Agriculture Development Organization (ADO) kanssa siten, että CLHE vastaa hankkeen toteutuksesta Maroodi Jeexin alueella ja ADO puolestaan Togdheerin alueella.
ADO:n hankekoordinaattori Khalid Sahid Dirir.
” Ruokaturvatilanne täällä Somalimaan maaseudulla on hyvin epävarma. Vaikka meillä on rauha ja demokratia, niin hallituksemme on todella heikko. Kuivuus on kroonista eikä maaseudulla ole juuri elinkeinomahdollisuuksia. Maaseudun ihmiset ovat joko paimentolaisia tai yrittävät viljellä jotain”, kertoo ADO:n hankekoordinaattori Khalid Sahid Dirir.
Somalimaa on enimmäkseen kuivaa puoliaavikkoa, jonka pinta-alasta alle kymmenen prosenttia on viljelykelpoista ja siitäkin alle puolet on viljeltyä. Tuotannontekijöiden heikko saatavuus, tuhoutunut infrastruktuuri ja heikko tietotaito rajoittavat vähäistäkin maanviljelyä.
”Heiltä puuttuvat kaikki tuotantopanokset”, vahvistaa Dirir. ”Ei ole siemeniä, ei lannoitteita, ei kastelujärjestelmiä, ei torjunta-aineita. Paimentolaisilta puuttuvat eläinlääkäripalvelut kokonaan.”
Perustuotannosta jalostukseen
Suunnitteluvaihe kesti ADO:n osalta yhdeksän kuukautta. Tuona aikana tehtiin muun muassa ongelma-analyysi, resurssianalyysi ja sidosryhmäanalyysi. Samalla selvitettiin, mitkä toimeentulomuodot olisivat alueilla kannattavia ja mitkä eivät. Kaikki analyysit tehtiin yhdessä hyödynsaajien kanssa.
Uuden hankkeen tarkoituksena on edistää ruokaturvaa neljän kylän alueella maataloutta parantamalla ja uusia toimeentulomuotoja kehittämällä.
Maanviljelyn tuottavuutta edistetään järjestämällä viljelijöille koulutusta tuholaistorjunnasta, maaperän hedelmällisyydestä ja viljelystä sekä orgaanisten lannoitteiden valmistuksesta ja käytöstä. Karjatalouden tuottavuutta kasvatetaan kouluttamalla yhteisöihin eläinten terveydenhoitajia sekä hankkimalla rokotus- ja hoitovälineitä
Maaseudun tulonmuodostusta pyritään kasvattamaan siirtymällä perustuotannosta ensimmäisen jalostusasteen tuotteisiin esimerkiksi kuivaamalla ja jauhamalla. Maaseudulle etsitään myös uusia toimeentulomahdollisuuksia muun muassa mehiläishoidosta sekä kuivuutta sietävistä kasveista kuten jatropasta ja moringasta.
Ympäristönäkökulmat on hanketta suunniteltaessa otettu huomioon.
”Ympäristön suojelu on tärkeää sillä mikään ei kasva, jos ympäristö tuhoutuu. Sen takia osallistumme myös ympäristön suojeluun. Haluamme että ihmiset ottavat tosissaan ympäristön tuhoutumisen syyt ja seuraukset. Esimerkiksi polttopuiden hakkaamisella on laaja vaikutus ympäristöön”, kertoo hankekoordinaattori Dirir.
Vesi on välttämättömyys sekä kasvien että eläinten hyvinvoinnille, joten vesi-infrastruktuurin kunnostus on tarpeen.
Hankealueen joenuomissa on paljon kaivoja ja niissä vettä riittää yleensä kuivimpinakin kausina, mutta ne ovat osittain huonossa kunnossa. Uudessa hankkeessa panostetaan vesi-infrastruktuurin kunnostamiseen ja veden kestävään käyttöön.
Painopiste osuuskuntatyössä ja naisten asemassa
Solidaarisuuden näkemyksen mukaan osuuskunnilla voi olla merkittävä asema ihmisten sosiaalisessa ja taloudellisessa kehityksessä. Osuustoiminnanarvoihin kuuluvat omatoimisuus, demokratia, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus. Demokraattisuudesta johtuen osuuskuntien tarpeet ja toiminnot edustavat jäsenistön prioriteetteja ja siten lähestymistapa vastaa Solidaarisuuden oikeusperustaisia arvoja. Yhteistoiminnalla markkinoille pääsy helpottuu ja kustannukset alenevat.
ADO:n hankekoordinaattori on samaa mieltä Solidaarisuuden kanssa.
”Tämä maa tarvitsee lisää yhteistoimintaa, kunnollinen osuustoiminta puuttuu käytännössä kokonaan. Joitain vanhoja osuuskuntia periaatteessa on mutta ne ovat hyvin, hyvin heikkoja. Hankkeessa haluamme kehittää näitä osuuskuntia ja kannustaa ihmisiä perustamaan uusia niillä alueilla missä, niitä ei vielä ole. Tuemme osuuskuntia kouluttamalla, tuomalla esiin yhteistoiminnan hyötyjä ja hyvään hallintoon panostamalla. Meidän täytyy luoda kestävyyttä hankkeelle, ja siinä osuuskunnat ovat myös tärkeitä.”
Erityisen tärkeäksi Khalid Sahid Dirir kokee naisten aseman parantamisen.
”Olemme ihmisiä ja minun näkemykseni mukaan kaikki ihmiset ovat samanarvoisia sukupuolesta, ihonväristä tai uskonnosta riippumatta. Valitettavasti tässä maailmassa naisilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia miesten kanssa, siksi haluan tukea erityisesti naisia.”
Hänen mukaansa Solidaarisuus ja kumppanijärjestöt ovat ottaneet naiset huomioon hankkeen suunnittelun jokaisessa vaiheessa.
”Naiset ovat olleet aktiivisesti mukana alkumetreiltä alkaen. Kaikissa työpajoissa on ollut paljon naisia mukana ja heidän näkökulmansa on otettu huomioon. Hankkeessa keskitymme maanviljelyyn ja karjanhoitoon, jotka ovat perinteisesti olleet miesten tonttia. Noin 30 prosenttia hyödynsaajista on kuitenkin naisia. Naisia on mukana osuuskunnissa niin jäseninä kuin johdossa. Monet naiset vastaavat perheen toimeentulosta. Yhteistoiminnalla, maaseutuyhteisöjä - niin paimentolaisia kuin viljelijöitä - tukemalla ja ympäristönsuojelulla voimme muuttaa asioita positiiviseen suuntaan”, Khalid summaa.
Teksti ja kuvat: Teemu Sokka
Kirjoittaja on Solidaarisuuden työ ja toimeentulo-ohjelman koordinaattori.
