Kirja: Väistämättömän maailmanlopun edessä
Jussi Viitala, Miten maailma loppuu, Atena kustannus Oy, 2011, ISBN 978-951-796-763-1
Jussi Viitalan Miten maailma loppuu -kirja tarjoaa selkeän ja nopealukuisen katsauksen hyvin vaikeaan ja moninaiseen aiheeseen, eli maailmanloppuun.
Kirja lähtee liikkeelle siitä ajatuksesta, että maailmanloppu on väistämättömästi edessä ja varmasti tuloillaan, kysymyksenä on vain se, miten tuo loppu tulee tapahtumaan. Kirja on jaettu kahteen pääosioon, joista toinen keskittyy luonnon uhkakuviin ja toinen ihmisen itsensä luomiin merkittäviin riskeihin. Vastakkainasettelu ihmisen ja luonnon välillä on hyvin toimiva ja luo kirjalle mukavasti tasapainoa.
Kirja on selkeästi kirjoitettu ja se käsittelee monimutkaisiakin asioita tavalla, joka mahdollistaa sen, että myös maallikko ymmärtää keskeisimmät näkökulmat monimutkaisista ilmiöistä. Kirjan tyyli on hyvällä tavalla populistinen ja paikoin jopa ironisen kepeä. Maailmanloppu lieneekin aiheena sellainen, ettei sitä voi ottaa liian vakavasti.
Kirja tarjoaa vuorotellen ja sopivassa suhteessa sekä yleistä että yksityiskohtaista tietoa erilaisista riskeistä, jotka uhkaavat ihmiskunnan oloa maapallolla. Hyvän lisämausteen kokonaisuuteen tuovat erilaiset uskomukset ja myytit, jotka esiintyvät kerronnassa luontevasti. Kirjailijan oma kuva ihmiskunnasta on kadehdittavan mutkaton ja vaikuttaa siltä, että Viitala onkin täysin hyväksynyt sen, että ihminen on maailmankaikkeudessa vain yksi merkityksetön evoluution oikku, jonka matka loppuu kun aika on oikea. Avoimeksi jää, johtuuko tämä loppu ihmisen omasta toiminnasta vai luonnon mullistuksista.
Kirjan parasta antia on se, miten laajasti aihetta käsitellään ja miten se tarjoaa riittävän yksityiskohtaista tietoa eri uhkista. Kirja tarjoaa siten hyvän katsauksen aiheeseen ja myös triviatietoa asiaan liittyen. Paikoin kirja saattaa aiheuttaa lukijalle ahdistusta koskien sitä, miten hirveä se hirveä loppu on, sitten kun se tulee, mutta Viitalan tapa käsitellä aihetta pelastaa paljon. Kokonaisuudessa lukukokemus on miellyttävä, vaikka aihe saattaa olla monelle lukijalle vaikea.
Kirjassa käsitellään epäsuorasti myös sitä, miten vaikea on ihmisen suhtautuminen omaan rajallisuuteen. Kirja herättääkin lukijan pohtimaan myös omaa maailmankuvaa, arvoja sekä omaa tapaansa elää. Erityisesti kappaleet, joissa käsitellään ihmisen omasta toiminnasta syntyviä globaaleja riskejä, saa lukijan kokemaan häpeää oman ihmiskuntansa puolesta. Harmillisen selvää on myös se, että ihmisen on vaikeaa oppia jopa läheltä piti –tilanteista. Kirja tuokin hyvin esille sen, miten nykytilanteen merkityksen ymmärtäminen on ihmiselle vaikeaa. Historian kulkua pohtiessa on paljon helpompaa osoittaa ne kohdat, joissa vääriä valintoja tehtiin. Kirja saa toivomaan, että oppisimme ymmärtämään nykyhetkessä tehtyjen päätösten merkityksen oikein myös pitkällä aikavälillä. Miten maailma loppuu -teos saa lukijan pohtimaan kriittisemmin ihmiskunnan kollektiivisia valintoja ja kokemaan suurtakin voimattomuutta tarvittavien isojen muutosten edessä.
Kirjaa voi estottomasti suositella hyvin laajalle lukijakunnalle, mutta erityisesti se saattaa puhutella ihmistieteistä kiinnostuneita. Kiinnostavinta aiheessa ei liene se miten loppu tulee, vaan miten ihmiskunta voisi estää sen, että emme sitä ainakaan omalla toiminnallamme aiheuta.
Minna Mayer