Marja Tiilikainen
Somalian synkkä ajanjakso ja rauhan pilkahduksia
Somalia elää historiansa synkintä aikaa. Vuosien 1991-1992 nälänhätä Siad Barren hallinnon romahtamisen jälkeen vaati 240 000 uhria, nyt nälkäkuolema uhkaa 750 000 somalialaista. Kuivuuden ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat katastrofaaliset hauraassa valtiossa, missä Etelä- ja Keski-Somaliassa valtaa pitävä Al Shabaab kiistää nälänhädän olemassaolon ja estää kansainvälisen humanitäärisen avun pääsyn pahiten kärsiville alueille. Korruptoitunut väliaikaishallinto TFG on kykenemätön turvaamaan avun perillemenon. Kansainvälinen yhteisö puolestaan on haluton ohjaamaan ruoka-apua Al Shabaabin kontrolloimille alueille, koska sen pelätään joutuvan terroristien käsiin ja pitkittävän konfliktia. Kansainväliset toimijat kuten Etiopia, Eritrea ja Yhdysvallat ovat sotkeutuneet Somalian kriisiin monin tavoin. Yhdysvaltojen julistama sota terrorismia vastaan on syventänyt väkivallan kierrettä Somaliassa.
Tästä poliittisesta umpisolmusta kärsivät eniten köyhät ihmiset, jotka ovat menettäneet karjansa ja joilla ei ole mahdollisuuksia ostaa huimiin hintoihin nousseita elintarvikkeita. Moni nääntyy matkalla pakolaisleireille Mogadishussa tai Kenian puolella, suurimmassa vaarassa ovat pienet lapset.
Tulevat sateet eivät tule ratkaisemaan nälänhädän taustalla olevaa poliittista ja yhteiskunnallista kriisiä. Somalia on suojaton seuraavan iskun varalle. Tulevaisuuden kehityksen kannalta äärimmäisen haasteellista on myös se, että 20 vuoden aikana on aikuiseksi varttunut sukupolvi sodassa kasvaneita lapsia ja nuoria. Heidän mahdollisuutensa koulutukseen, työntekoon ja ihmisarvoiseen elämään on varastettu. Taistelijan tai merirosvon elämä voi näyttäytyä ainoana keinona elannon ansaitsemiseen.
Tämän Afrikan Sarven numeron teemana on sota ja rauha. Osa puheenvuoroista liittyy ”Peace and Youth in the Horn of Africa” -seminaariin, joka järjestettiin Helsingin yliopistossa 11.10.2011. Seminaarin järjesti Suomen Somalia-verkosto yhteistyökumppaneidensa kanssa. Lehden artikkeleissa valotetaan Somalian nälänhädän taustoja sekä konfliktien syitä myös Somalian naapurimaissa Etiopiassa, Eritreassa ja Djiboutissa. Sodasta ja konflikteista huolimatta Afrikan sarvessa on myös rauhallisia taskuja ja positiivisia rauhaa tukevia prosesseja. Ja jopa Mogadishussa yritetään elää arkea turvattomuudesta huolimatta. Afrikan sarven sodan ja rauhan kysymyksistä kiinnostuneille tämän numeron kolumnit, reportaasit, projektiesittelyt, arviot ja uutiset tarjoavat runsaan ja avartavan lukupaketin.
Afrikan sarven diasporan eli ulkomailla asuvien ja kotimaahansa aktiivisesti yhteydessä olevien itäafrikkalaisten rooli on keskeinen: He voivat olla osallisia sekä kotimaan konfliktissa että rauhassa. Kansanedustaja Pekka Haavisto kolumnissaan kiinnittää huomiota Suomen somalien tärkeään rooliin Somalian rauhanprosessissa. Monille Afrikan sarvessa asuville perheille ulkomailla olevat perheenjäsenet ovat elämänlanka rahalähetysten ansiosta ja diaspora osallistuu kotimaan kehittämiseen myös järjestöjen toteuttamien kehitysyhteistyöprojektien kautta. Diasporan osallistumisesta on tässä lehdessä useita esimerkkejä.
Kehityshankkeilla on tärkeä rooli myös rauhan tukemisessa sekä vaihtoehtojen ja uusien näkymien avaamisessa mm. työttömyydestä kärsiville nuorille. Huolimatta siitä, että Somalian keskushallinto ei ole toiminut tehokkaasti kahteenkymmeneen vuoteen, paikallisten aluehallintojen kehittyminen ja yhteistyö niiden kanssa tekevät hankkeiden toteuttamisen mahdolliseksi. Somaliassa ja muilla konfliktialueilla Afrikan sarvessa tehdään laadukasta ja pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä haasteista huolimatta.
Marja Tiilikainen
Päätoimittaja
