Abdirauf Ibn Yusuf

Somalimaan keskiluokka asuu ulkomailla

Somalimaan bruttokansantuote on maailman alhaisimpia, mutta siitä huolimatta maassa näkyy todella paljon kasvua. Terveyspalvelujen saatavuus kaupunkialueilla on melko tasaista, mutta maaseudulla useimmat synnytykset tapahtuvat kotona ilman ammattitaitoista hoitajaa.

Viime vuosina maan pieni vauras väestöryhmä on hyötynyt merkittävästi verohelpotuksista ja muista ainutlaatuisista bonuksista samaan aikaan, kun sisällissodan ruhjomat vähävaraiset perheet ovat joutuneet vääntämään hallituksen ja rikkaiden kanssa pelisäännöistä tuloksetta. Samaan aikaan yhä useampi nuori, koulut käytyään ja työttömäksi jäätyään, turhautuu ja lähtee vaaralliselle matkalle kohti Eurooppaa. Moni heistä kuolee aavikolle tai hukkuu Välimereen. 

Yksi ongelma on se, että maan keskiluokka on diasporan vuoksi asunut kymmeniä vuosia ympäri maailmaa. Vain heidän palaamisensa voisi taata pysyvän muutoksen Somalimaahan. 

Maan tulevaisuus nojaa diasporaan ja pitkällä tähtäimellä juuri he pystyvät vaikuttamaan maan sisäisiin asioihin. He voivat hyödyntää omaa kansainvälistä osaamistaan ja panostustaan Somalimaan jälleenrakentamisessa.

Pidemmällä tähtäimellä kehitystä edistäisi esimerkiksi budjettivarojen suuntaaminen köyhille, rikkaiden verottaminen, luonnonvarojen käytön suunnittelu ja kansainvälinen kaupankäynti esimerkiksi kalatuotteilla. Tarvitaan myös kumppaneita ja sidosryhmiä sekä yhteisöjen ja paikallisten viranomaisten toiminnan optimoimista.

Somalimaan kohdalla kehitysapu vain hidastaa pienen maan kasvua ja haittaa nuorten ikäryhmien osaamista ja sijoittumista yhteiskuntaan pitkällä tähtäimellä. Se on haitallista myös yhteiskunnan näkökulmasta, sillä yhtäkään maata ei olla kehitysapurahoilla nostettu uudelleen elpyväksi talousmahdiksi.

Toinen ongelma on, että ihmiset luottavat ja ovat luottaneet jo 27 vuotta siihen, että maan keskituloiset ovat pysyvästi ulkomailla ja että he lähettävät sieltä rahaa ikuisesti. Samaan aikaan valtio myöntää rikkaille helpotuksia ja rikkaat huolehtivat siitä, että korruptio pysyy ajankohtaisena tänä päivänäkin. Hyväveli-järjestelmä pitää huolta siitä, että rikkaiden rahat ja valta säilyvät ja köyhimmiltä viedään viimeisetkin lantit.

Kaikesta huolimatta moni jaksaa toivoa ja uskoa siihen, että Somalimaa vielä tunnustetaan valtioksi. Jos diasporan keskituloiset palaavat – ja heidät otetaan – mukaan maan jälleenrakennukseen ja kehittämiseen, käytössä on timanttinen mahdollisuus pitkään jatkuneen epävakauden lopettamiseen.

Abdirauf Ibn Yusuf

Kirjoittaja on 26-vuotias Somalimaassa diasporan jo alettua syntynyt opiskelija, joka puhuu neljää kieltä.