Maria Väkiparta

Yhä useampi mies vastustaa tyttöjen ympärileikkausta

Somalimaan koulutetut nuoret miehet ymmärtävät, että vaimon sukuelinten ympärileikkaus vaikuttaa heidän omaankin elämäänsä

Artikkelissa tarkastelen Hargeisassa opiskelevien 20–24 -vuotiaiden somalimiesten käsityksiä naisten ympärileikkauksen vaikutuksista avioelämään, ja näiden käsitysten vaikutuksia miesten puolisonvalintaa koskeviin toiveisiin. Artikkeli perustuu Hargeisassa syys-lokakuussa 2016 toteutettuihin väitöskirjaani liittyviin haastatteluihin. Väitöskirjassani tutkin opiskelijamiesten kokemuksia naisten ympärileikkausperinteen vastaiseen toimintaan osallistumisesta Somalimaassa. 

Haastattelut toteutettiin yhteistyössä Kansainvälisen Solidaarisuussäätiön (ISF) ja paikallisen Candlelight for Environment, Education and Health -järjestön (CLHE) kanssa. Haastateltavani osallistuvat ISF:n ja CLHE:n yhteiseen ympärileikkausperinnettä ehkäisevään projektiin. 

Haastateltavani opiskelivat tai olivat hiljattain valmistuneet terveydenhuollon, sosiaalityön tai liiketalouden alalta kahdesta hargeisalaisesta yliopistosta. Haastattelin 15 miestä ja aineiston rikastamiseksi myös neljää naista. Yksilöhaastatteluissa käsiteltiin kolmea pääteemaa: haastateltavan ympärileikkaukseen liittyviä asenteita ja projektiin osallistumista, perinteen vastustamiseen liittyviä haasteita ja henkilökohtaisia kokemuksia, sekä sukupuolten tasa-arvoon ja sukupuolinormeihin liittyviä käsityksiä. 

Artikkelissa esittämäni näkemykset pohjautuvat kenttäpäiväkirjamerkintöihin sekä alustaviin vaikutelmiin haastatteluista. Aineistoa ei ole vielä litteroitu eikä järjestelmällisesti analysoitu.

Ympärileikkaus toimi avioliiton takeena

Naisten ympärileikkausperinnettä ja sen aiheuttamia terveyshaittoja on tutkittu kattavasti ja pyritty ehkäisemään lukuisin eri tavoin. Miesten roolia perinteen lopettamisessa on tutkittu toistaiseksi vähän.

 Xeedho/xeero on kaksiosainen liharuualla täytetty kori, joka kuuluu somalialaisiin  hääperinteisiin. 

Yhä useampi mies suhtautuu perinteeseen kriittisesti, mutta naiset kuvittelevat usein miesten toivovan sen jatkumista. Arkaluonteisesta aiheesta ei yleensä keskustella miesten ja naisten kesken, eivätkä miehet useimmiten osallistu tyttären leikkaamista koskevaan päätöksentekoon.

Ympärileikkausta perustellaan usein ”perinteellä” ja uskonnolla. Terveydelle haitallinen ja jopa hengenvaarallinen toimenpide kumpuaa usein myös tyttöjen esiaviollisen säädyllisyyden vaatimuksesta ja on siten avioliittokelpoisuuden edellytys. Leikkaaminen muodostaa monissa yhteisöissä sosiaalisen normin, jonka noudattamatta jättäminen vaarantaa tytärten avioitumismahdollisuuksien ohella koko perheen maineen ja sosiaalisen aseman. 

Perinne elää vahvana Somalimaassa

Somalimaassa enemmistö väestöstä kannattaa tyttöjen leikkaamista ja se nähdään kulttuurisena velvoitteena. Moni pitää perinnettä islamin vaatimusten mukaisena, vaikka uskonnolliset johtajat Somalimaassa ovat asiasta erimielisiä. 

Ympärileikkausperinteen vastaista työtä Somalimaassa tekevien kansalaisjärjestöjen verkoston (NAFIS) vuonna 2014 julkaiseman raportin mukaan tyttöjen sukuelinten leikkaamisen uskotaan varmistavan tytön pääsyn naimisiin, suojelevan tyttöä raiskaamiselta ja moraalittomalta käytökseltä sekä lisäävän aviomiehen nautintoa.

Xeedho on morsiamen äidin lahja sulhaselle ja tämän perheelle.

Raporttia varten haastatelluista 1986 naisesta (15–49 v.) 99,8 prosenttia oli ympärileikattu. Tyypin 3 (WHO-luokituksen vakavin aste) toimenpidettä kutsutaan Somalimaassa yleensä faraoniseksi ympärileikkaukseksi. Muihin toimenpiteisiin viitataan usein sunna-termillä. NAFISin raportin mukaan faraoninen leikkaus oli tehty 82,3 prosentille maaseudulla asuvista, ja 80,7 prosentille kaupungissa asuvista naisista. 

Naisten ympärileikkausperinteeseen liittyviä käsityksiä ja merkityksiä Hargeisassa tutkinut Ingvild Lunde huomasi, että hargeisalaisten puheissa faraoninen leikkaus liitetään vahvasti menneisyyteen ja maaseudulle ja sitä pidetään harmillisena ja leimaavana. Lievemmän sunna-leikkauksen merkityksestä ja levinneisyydestä puolestaan on vaihtelevia käsityksiä: osa ajattelee sen olevan maassa jo vallitseva käytäntö, toiset pitävät sitä uutena ja modernina tapana. 

Miesten käsitykset murroksessa

NAFIS selvitti kyselyssään myös asenteita leikkaamattomia tyttöjä kohtaan. Monen NAFISin haastatteleman nuoren miehen oli vaikea kuvitella avioituvansa leikkaamattoman tytön kanssa, koska he ajattelivat uskonnon edellyttävän leikkaamista. Osa pelkäsi myös ystävien ja sukulaisten tuomitsevan leikkaamattoman vaimon. 

Yhtä vakuuttuneita kannastaan olivat ne nuoret miehet, joiden käsityksen mukaan islam ei edellytä naisen sukuelinten leikkaamista. He olivat valmiita avioitumaan leikkaamattoman tytön kanssa. Osa mainitsi toivovansa leikkaamatonta vaimoa myös siksi, että ”koskematon” nainen on terveempi ja kärsii vähemmän leikkaamisesta johtuvista komplikaatioista. Se taas säästää perheen terveydenhoitokustannuksissa, helpottaa lasten saamista ja mahdollistaa avioelämästä nauttimisen molemmille puolisoille. 

Aviomiehen tehtävä on avata korin solmut.

Myös muissa tutkimuksissa on ilmennyt, että somalimiehet ovat alkanet toivoa leikkaamatonta tai ainakin faraonista leikkausta säästeliäämmän operaation läpikäynyttä vaimoa. He ovat ymmärtäneet faraonisen operaation mm. vähentävän kumppanin halukkuutta seksuaaliseen kanssakäymiseen. Miehet haluavat vaimonsakin nauttivan avioelämästä, ja etenkin kaupungeissa koulutetut nuoret miehet puhuvat yhä enemmän leikkaamattomista naisista kutsuen heitä joskus ”digitaalisiksi” viitaten nykyaikaiseen ja herkästi tuntevaan.

Monia näkemyksiä sunna-leikkauksesta

Tutkimukseeni osallistuneet nuoret olivat hiljattain osallistuneet CLHE:n kaksipäiväiseen koulutukseen, jossa käytiin laajasti läpi ympärileikkaamisen terveyshaittoja, uskonnollisten johtajien näkemyksiä ja ihmisoikeusnäkökulmia. Moni heistä oli jo aiemmin osallistunut perinnettä taustoittaviin koulutuksiin ja sen vastaiseen vapaaehtoistoimintaan. 

Moni miehistä kertoi liikuttuneensa tai järkyttyneensä nähtyään CLHE:n koulutuksessa videon nuorelle tytölle tehtävästä sukuelinten leikkaamisesta. Vaikka osalla olikin aiempaa tietoa perinteen terveyshaitoista, jokainen kertoi saaneensa koulutuksessa uusia näkökulmia ja kipinän osallistua perinteen vastaiseen työhön. 

Tekemissäni haastatteluissa miesten käsitykset ympärileikkauksesta kytkeytyivät ennen kaikkea tulkintaan islamin opista kuten NAFISinkin selvityksessä.

Monimutkaisten solmujen selvittäminen on kuvannut miehen suoriutumista avioliiton velvollisuuksista. 

Kaikki haastattelemani miehet pitivät faraonista leikkausta turhana, tuskallisena ja islamiin kuulumattomana. Mielipiteet sunna-operaatiosta sen sijaan vaihtelivat linjassa uskonnollisten johtajien näkemyserojen kanssa. 

Noin puolet haastattelemistani miehistä oli valmis kannattamaan nollatoleranssia eli kaikkien ympärileikkausmuotojen kieltämistä. Osa oli kuitenkin vakuuttunut siitä että islam vaatii sunnaa, ja kertoi siksi edellyttävänsä myös tulevan vaimonsa läpikäyneen operaation. 

Useimmat miehet käsittivät sunna-operaation kuitenkin pienenä pistona, lävistyksenä tai veripisaran vuodattamisena, joka ei aiheuta naiselle pysyvää terveydellistä haittaa tai vaikuta hänen mahdollisuuteensa nauttia avioelämästä. WHO:n määritelmän mukaan sunna-operaatiossa poistetaan useimmiten koko klitoris tai osa sitä sekä klitoriksen huppu. Koska ymmärrys sunnan laajuudesta vaihtelee myös ympärileikkaajien keskuudessa, käytännössä lopputulos voi olla verrattavissa jopa faraoniseen ympärileikkaukseen.

Miehet haluavat äänensä kuuluviin

Haastattelemani miehet olivat vakuuttuneita siitä, että vaimon kokema ympärileikkaus vaikuttaa myös aviomiehen elämään sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Miehet olivat tietoisia ensimmäisen yhdynnän haasteista ja seksuaalisen kanssakäymisen vaivalloisuudesta, tulehduksista ja muista terveysongelmista sekä niistä aiheutuvista lääkärikuluista, synnytykseen liittyvistä komplikaatioriskeistä sekä kivun ja säryn vaikutuksesta naisen toimintakykyyn ja psyykeen.

Perinteisesti miehillä ei ole roolia naisten ympärileikkausta koskevissa päätöksissä, eikä heidän tule puuttua asiaan. Somalimaassa monet miehet ovat kuitenkin päättäneet luopua hiljaisen sivustakatsojan roolistaan. Mitä enemmän he perinteestä ja sen haitallisista vaikutuksista kuulevat, sitä enemmän he haluavat puhua, jakaa tietoa ja ajatuksia, keskustella ja tuoda äänensä kuuluviin perinteen lopettamiseksi. 

Valkoiseen kankaaseen kiedottu kori kuvasi perinteisessä tulkinassa ympärileikattua morsianta. 

Leikkaaminen nähdään usein keinona varmistaa tyttären naimisiinpääsy, mutta tänä päivänä se voi olla myös esteenä naimisiinpääsylle etenkin koulutetun miehen kanssa. Nuoret miehet puhuvat asiasta melko avoimesti keskenään, ja yhä useampi ilmoittaa haluavansa leikkaamattoman vaimon.

Yksi haastateltavani kertoi hylänneensä tyttöystävänsä kuultuaan tämän läpikäyneen faraonisen leikkauksen. Myös faraonisen leikkauksen läpikäyneet tytöt saattavat vältellä naimisiinmenoa sen myötä alkavan seksuaalisen kanssakäymisen pelossa.

Miehet arvostavat naisen uskonnollisuutta

Pyysin haastateltaviani kertomaan nuorten aikuisten toiveista tulevaa puolisoa koskien. Moni korosti, että on vaikeaa sanoa mitään yleistä naisten tai miesten preferensseistä. Naisten ja miesten käsitykset molemminpuolisista odotuksista olivat silti enimmäkseen yhdenmukaisia.

Miehille tärkeimpiä ”kriteereitä” tulevan vaimon suhteen olivat koulutus ja uskonnollisuus. Naisen ”hyvä” luonne ja käytös sekä ulkoinen kauneus mainittiin myös tärkeinä asioina. Joillekin tiettyyn (enemmistö)klaaniin kuuluminen ja tytön perheen varakkuus olivat merkityksellisiä seikkoja. 

Nykyään tyttöjen ympärileikkaukseen liittyvä tulkinta on väistymässä. 

Naisen ”puhtautta” tai siveellisyyttä ei suoraan mainittu kriteerinä, mutta kyse lienee näiden kriteerien itsestäänselvyydestä ja kytkeytymisestä uskonnollisuuteen. Toiveita tulevan vaimon ympärileikkaamiseen, ympärileikkaamattomuuteen tai operaation laajuuteen liittyen ei kukaan tuonut esiin tässä yhteydessä. 

Naiset arvelivat miesten pitävän puolison valinnassa tärkeänä ennen kaikkea naisen uskonnollisuutta, mutta myös koulutusta, kauneutta ja kulttuurin odotusten mukaista käyttäytymistä. Naisten mukaan miehet odottavat vaimojensa olevan myös näppäriä kotitöissä, rakastavia puolisoita ja hyviä kasvattajia. Omia mielipiteitä ei pidä tuoda esiin liian voimallisesti. Toisaalta erään näkemyksen mukaan hyvä vaimo vahvistaa puolison roolia ja asemaa miehenä tukemalla hänen yhteiskunnallista aktiivisuuttaan omilla tiedoillaan ja taidoillaan. 

Naisten vastauksissa miehen kyky elättää perheensä korostui tärkeimpänä puolisonvalintakriteerinä. Aviomieheltä odotetaan myös kouluttautuneisuutta, päätöksentekokykyä ja toimeliaisuutta sekä uskonnollisuutta ja kunniallisuutta. 

Xeedhon merkitys on  muuttunut.

Miehet olivat varsin tietoisia siitä, että naiset odottavat heiltä ennen kaikkea kykyä elättää ja huolehtia perheestä taloudellisesti. Miehet arvelivat myös miehen ulkoisella olemuksella ja luonteella olevan merkitystä naisille. Joku epäili diasporataustan edesauttavan naimakauppoja.

Voittaako raha rakkauden?

Nuorten tyttöjen sukuelimet voidaan uhrata siinä uskossa, että se takaa heidän naimisiinpääsynsä. Myös nuoret miehet tekevät joskus uhrauksia päästäkseen naimisiin.

Puhuttaessa järjestettyjen ja pakkoavioliittojen epäkohdista, ”uhrina” tunnistetaan helposti itseään reilusti vanhemmalle miehelle naitettu nuori tyttö. Kärsijöitä ovat kuitenkin myös ne nuoret miehet, joilla ei ole mahdollisuutta avioitua rakastamansa naisen kanssa, koska heillä ei ole varaa häihin. Vaikka Somalia, mukaan lukien Somalimaa, on yksi maailman köyhimmistä maista, häistä on muodostunut massiivinen spektaakkeli ja niihin uppoava summa on monelle ylivoimaisen suuri. 

Varsinaisten tutkimushaastattelujen lisäksi kävin keskusteluja muiden paikallisten nuorten aikuisten kanssa. Eräs 28-vuotias mies kertoi, miten oli kymmenen vuotta sitten menettänyt rakastettunsa. He olivat jo suunnitelleet tytön kanssa naimisiinmenoa, kun tytön rikas Iso-Britanniassa asuva sukulaismies tuli käymään Hargeisassa, näki tytön ja pyysi isältä tyttären kättä. Mitään ei ollut tehtävissä, koska nuoren miehen perheellä ei ollut sillä hetkellä mahdollisuutta järjestää häitä, eikä miehellä mahdollisuutta elättää tyttöä ja perhettä. 

Xeedhot kuuluvat edelleen somalialaisiin häihin. 

Mies itki ja valvoi viikon. Hän päätti lähteä kaverinsa kanssa Eurooppaan ansaitakseen rahaa, ettei hänelle enää koskaan kävisi samalla tavalla. 70 dollarin budjetilla ystävykset pääsivät vain naapurimaahan Djiboutiin asti, jossa he raatoivat vuoden nälkäpalkalla kiviä kantaen. 

Nyt mies on työskennellyt kahdeksan vuotta pienipalkkaisessa työssä Hargeisassa, löytänyt uuden rakastetun ja ostanut pienen palan maata. Hän haaveilee naimisiinmenosta, mutta kihlajaisineen ja kaikkine pakollisine perinteineen häiden järjestäminen maksaa miehen viiden vuoden palkan verran. Siitä huolimatta, että molempien puolisoiden perheet yleensä osallistuvat kustannuksiin, nuori mies oli huolissaan summan kasaan saamisesta.

Naisilla ja miehillä oma paikkansa

Kuten Anu Isotalo Afrikan Sarven (2/2015) artikkelissaan kirjoittaa, ”Somalialainen ja islamilainen perhekäsitys perustuu ajatukselle sukupuolten toisiaan täydentävyydestä. Miehellä ja naisella on oma roolinsa ja vastuualueensa”. Mies vastaa perhettä koskevista päätöksistä suhteessa yhteisöön ja yhteiskuntaan. Nainen vastaa kodinhoidosta, lasten kasvatuksesta ja päätöksistä kodin piirissä.

Sama perhekäsitys ja roolijako toistuivat haastatteluissani. Vaikka moni piti merkittävänä ja toivottavana muutosta, jonka myötä yhä useampi nainen Somalimaassa on korkeasti koulutettu, naisen paikkaa ja ensisijaista tehtävää kodin hoitajana ja lasten kasvattajana ei kyseenalaistettu. 

Xeedho-koreilla on tärkeä merkitys myös diasporassa häitään viettäville.

UNDP:n inhimillistä kehitystä kartoittavien raporttien perusteella Somalia sijoittuu globaalissa vertailussa häntäpäähän verrattaessa maita tasa-arvoindeksillä (Gender Inequality Index, GII). GII ottaa huomioon lisääntymisterveyden, naisten poliittisen osallisuuden ja koulutustason sekä taloudellisen toimeliaisuuden. Haastateltavani tunnistivat sukupuolten välistä epätasa-arvoa Somalimaassa kuitenkin lähinnä tilanteissa, joissa poikalasten koulunkäyntiä suositaan tyttölasten kustannuksella, tai joissa miestä suositaan rekrytointitilanteessa ohi naishakijan. 

Kahden elättäjän malli mietityttää

Kukaan haastatelluista miehistä ei maininnut ongelmallisena työssä käyville naisille kodinhoidosta kertyvää tuplataakkaa. Sen sijaan eräs naishaastateltava ilmaisi tyytyväisyytensä kaupunkilaismiesten työteliäisyyteen. Hän oli muuttanut joitakin vuosia sitten Hargeisaan maaseudulta, jossa miehet hänen mukaansa ”vain nukkuvat”.

Haastattelujen perusteella miehen rooli etenkin isänä saattaa olla kasvamassa. Yksi naishaastateltavista mainitsi, ettei miehelle ole enää hyväksyttävää tokaista vaimolleen: ”Nuo ovat sinun lapsiasi, kasvata ne!”

Juhlien jälkeen xeedho palautetaan morsiamen äidille täytettynä rahalla, vaatteilla tai arvotavaroilla. 

Ajatus ison perheen elättämisestä vain miehen ansiotuloilla aiheuttaa paineita Somalimaan heikon talous- ja työllisyystilanteen tiedostaville nuorille miehille. Heitä pelottaa ajatus esimerkiksi sairauden aiheuttamasta työkyvyttömyydestä. Siksi ajatus kahden elättäjän mallista tuntui joidenkin miesten mielestä kiehtovalta, mutta herätti toisaalta huolta siitä, kuka huolehtii lapsista jos molemmat vanhemmat työskentelevät kodin ulkopuolella.

Niin kauan kuin naiset pysyvät työelämän ulkopuolella, vanhempien varmin keino turvata tyttärensä tulevaisuus on huolehtia hänet naimisiin. Pahimmillaan tämä varmistetaan tytön sukuelinten leikkaamisella. Niin kauan kuin perhe elää vain miehen tuloilla, miehet kantavat suuria paineita työllisyydestään ja joutuvat joskus turvautumaan epätoivoisiin tekoihin varallisuutensa takaamiseksi.

Maria Väkiparta

Kirjoittaja valmistelee Helsingin yliopiston Sukupuoli, kulttuuri ja yhteiskunta -tohtoriohjelmassa väitöskirjaa nuorten miesten toimijuudesta naisten ympärileikkausperinteen ehkäisemiseksi Somalimaassa. 

maria.vakiparta(at)helsinki.fi

Kuvat: Maippi Tapanainen

Lähteet

Assessment of the Prevalence, Perception & Attitude of Female Genital Mutilation in Somaliland. (2014). Hargeisa: Network against FGM/C in Somaliland (NAFIS). 

Bruchhaus, Eva-Mariam (2013). Report on The Situation of FGM/C in Somaliland. Hargeisa: Network against FGM/C in Somaliland (NAFIS). 

Female Genital Mutilation/Cutting: A statistical overview and exploration of the dynamics of change (2013). New York: UNICEF.

Human Development Report Somalia 2012: Empowering Youth for Peace and Development (2012). Nairobi: United Nations Development Programme Somalia. 

Kaplan, Adriana & Babucarr Cham & Lamin A. Njie & Ana Seixas & Sandra Blanco & Mireia Utzet (2013). Female Genital Mutilation/Cutting: The Secret World of Women as Seen by Men. Obstetrics and Gynecology International 2013: 1–11.

Lunde, Ingvild (2012). Eradicating female genital cutting: Understanding reality conceptions: a study on perceptions of female genital cutting in Hargeisa, Somaliland (Somalia). MA Thesis. University of Oslo.

Mackie, Gerry & John LeJeune (2009). Social Dynamics of Abandonment of Harmful Practices: A New Look At the Theory. Special Series on Social Norms and Harmful Practices. Florence: UNICEF Innocenti Research Centre. 

Warsame, Amina Mohamoud & Aud Talle (2011). Female Genital Cutting: The Transition from Infibulation to Smaller Cutting in Somaliland. Hargeisa: SOWRAG.

WHO (2016). Fact Sheet. Female genital mutilation.