Wisam Elfadl

Yumma

Yumma kuuli radiosta Naisasialiitosta ja siitä, että kaikkien naisten kuuluisi osata lukea ja kirjoittaa. Hänkin haluaisi osata lukea ja kirjoittaa. Hän tahtoisi lukea Koraania ja karikatyyrejä. Hän haluaisi tietää, mitä kauppojen ilmoitustauluissa lukee.

Yumma päätti oppia lukemaan ja kirjoittamaan itse. Hän näki sisarustensa silmissä sääliä, sillä hän ei ollut vielä kuusi vuotta häidensä jälkeenkään synnyttänyt lasta. Se oli hänelle kiusallista. Hän oli ollut 13-vuotias mennessään naimisiin. Mutta lukutaidosta hän tekisi suojakilven.

Yumma luuli, että naisten kuului opetella lukemaan ja kirjoittamaan itsekseen. Hän alkoi lukea Koraania ja päätti alkaa käyttää huivia. Hän alkoi kirjoittaa runoja ja lukea novelleja. Rakkausnovelleja. Hän osti sanomalehtiä ja haastoi miehiä tiedolla ja taidolla keskustelutilanteissa. Kukaan ei voinut huijata häntä. Vihdoin hänestä tuli äiti, hänellä oli tytär. Hän kasvattaisi tyttärestä itsenäisen ja vahvan. Tyttärestä tulisi hänelle suojamuuri.

Yumma on minun mummini. Sudanilainen nainen.

Yumman tytär kuului kirjakerhoon ja partioon. Hän tilasi ajankohtaisia lehtiä, jossa toimittajina toimi vain naisia ja kuului kunnan Naisasialiittoon. Hän piti pientä kirjastoa omassa huoneessaan kylän tytöille. Hänen oma äitinsä Yumma kannusti ja rahoitti kirjojen ja lehtien ostamisen.

Yumman tyttärestä kasvoi itsenäinen nuori nainen. Hän pääsi yliopistoon ja meni naimisiin. Serkkutytöt kadehtivat hänen saamaansa huomiota ja menestystä koulussa. Yliopiston penkeillä istuminen alkoi olla vaikeaa kun hän oli seitsemännellä kuulla raskaana. Hänestäkin tuli äiti. Viiden vuoden kuluttua hän asui Helsingissä kahden tyttärensä kanssa.

Helsingissä arabian kielen ja sudanilaisen kulttuurin opettaminen lapsille kävi työstä. Ajatuksena oli, että kun he muuttavat takaisin Sudaniin, lapset siirtyvät suoraan omanikäistensä kanssa kouluun. Yumman tytär on minun äitini. Sudanilainen nainen laman aikaan Suomessa 90-luvun alussa.

Lapset oppivat kirjoittamaan ja lukemaan arabiaa, laskemaan ja resitoimaan Koraania ennen kun he olivat kouluikäisiä. Heille kaksikielisyys oli normi. Oppiminen tapahtui leikin ja laulun muodossa. Heille opetettiin luku- ja kirjoitustaidon lisäksi, että koti oli laaja käsite: se oli tunnetila turvallisuudesta ja yhteenkuuluvuudesta moneen paikkaan.

Lapsille opetettiin, että uskonnossa on kyse mielenrauhasta ja toisten kunnioittamisesta. Suomen kielestä muodostui heille toinen äidinkieli ja Sudanista toinen kotimaa. He loivat siltoja muurien sijaan.

Yumman tyttären lapset ovat minä ja minun sisarukseni. Suomalaisia, joilla on juuret täällä ja siellä.

Mummi on nyt 70-vuotias ja minä 30-vuotias. Meillä molemmilla on yhtä kaunis käsiala.

Wisam Elfadl

Kirjoittaja on 30-vuotias helsinkiläinen, joka ei keräile muumimukeja.