Seminaari: Diasporan rooli Somalian kehitysyhteistyössä

Suomen Somalia-verkoston ja Helsingin yliopiston Sosiaalitieteiden laitoksen yhteiseen seminaariin maanantaina 17.11. kerääntyi salillinen väkeä kuuntelemaan ajankohtaisia puheenvuoroja diasporan roolista kehitysyhteistyössä.

Tilaisuuden avasi Suomen Somalia-verkoston hallituksen puheenjohtaja Saido Mohamed. Valtiotieteellisen tiedekunnan dekaani Liisa Laakso toivotti läsnäolijat tervetulleiksi yliopiston puolesta. Seminaarin kahden pääpuhujan, Maimuna Mohamudin ja Päivi Pirkkalaisen esitelmien lisäksi kuultiin kansanedustaja Pekka Haaviston puheenvuoro, jossa hän kertoi muun muassa kokemuksistaan Somaliassa. Paikalla oli kuulijoita ministeriöistä, virastoista, yliopistoista ja järjestöistä.

Liisa Laakso muistutti tervetuliaispuheenvuorossaan, että diasporaa on tutkittu ja painotti sen merkitystä kansalaisjärjestöjen työssä. Diaspora luo luottamusta ja uskoa kehitykseen Somaliassa.

Seminaarin pääpuhujat, Maimuna Mohamud ja Päivi Pirkkalainen. 

Heritage Institute for Policy Studiesin tutkija Maimuna Mohamud keskittyi puheenvuorossaan länsimaista Somaliaan palanneiden kokemuksiin sekä siihen, miten paikallisväestö heihin suhtautuu.

Mohamudin  mukaan paluumuuttajat muodostavat pätevän, kirjavan ja Somalian eri sektoreilla näkyvän joukon. Monella on kaksoiskansalaisuus ja korkea koulutus. He kokevat usein velvollisuudekseen edistää Somalian kehitystä, ja osallistuminen maan kehittämiseen onkin suurin paluumuuttajia motivoiva tekijä. Paluumuuttajat eivät kuitenkaan yleensä jää Somaliaan pysyvästi. Heitä huolettavat Somalian turvallisuustilanne, työmahdollisuuksien lyhytkestoisuus ja peruspalveluiden puuttuminen. 

Mohamud korosti, että termi diaspora viittaa Somalian paikallisväestön silmissä länsimaista tuleviin somalialaisiin ‒ paikallisiin luetaan siis mukaan myös ne somalialaiset, jotka ovat asuneet muualla Afrikassa, Persianlahden maissa tai Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa.

Paikalliset somalialaiset arvostavat diasporan rahalähetyksiä ja muuta panosta maan kehitykseen, mutta he joutuvat myös kilpailemaan paluumuuttajien kanssa muutenkin niukoista työmahdollisuuksista ja resursseista. Paluumuuttajien katsotaan toisinaan myös edustavan vierasta kulttuuria.

Pekka Haaviston puheessa painottui Suomen somalidiasporan aktiivisuus. Hän viittasi myös tulevaan Kööpenhaminan tapaamiseen (High Level Partnership Forum on Delivering Somalia’s New Deal Compact), johon kehitysministeri Sirpa Paatero osallistui samalla viikolla, kun seminaari järjestettiin.

Kansanedustaja Pekka Haaviston puheenvuoro herätti keskustelua. 

Haavisto kuvaili värikkäästi kokemuksiaan Somaliassa ja sitä, millaisia toiveita hänelle oli esitetty yhteistyöstä. Hän kertoi niiden olleen joskus yllättäviäkin – keskellä sotaakin ihmiset toivoivat arkisia asioita, kuten ambulanssin ja vehreitä kaupunkipuistoja.

Tohtori Päivi Pirkkalainen Jyväskylän yliopistosta valotti alustuksessaan somalialaisten järjestöjen roolia kehitysyhteistyössä, diasporan roolia ja haasteita. Suomen järjestösektori toimii yleensä vapaaehtoisten voimin ja moni järjestöaktiivi osallistuu myös humanitaariseen työhön Somaliassa tai edistää kotoutumista ja monikulttuurisuutta Suomessa.

Järjestöaktiiveista suurin osa on miehiä, mutta naiset ovat perustaneet myös järjestöjä, joissa he toimivat muista etnisistä ryhmistä olevien naisten kanssa. Tänä vuonna 12 somalitaustaista järjestöä saa tukea 16 kehitysyhteistyöprojektiin Somaliassa. Suurin osa hankkeista toimii terveys-, koulutus-, naisten voimaannuttamisen ja maaseutukehityssektorilla. Myös ihmisoikeuksien tärkeyttä korostetaan.

Diasporan tekemässä kehitysyhteistyössä on myös omat haasteensa. Toiminnot voivat olla päällekkäisiä ja intressit muodostua klaanikytkennän pohjalta. Siksi onkin tarvetta strategiselle suunnittelulle ja päällekkäisyyksien välttämiselle. Nähtäväksi jää myös, miten toisen sukupolven edustajat mieltävät kehitysyhteistyön omakseen ja millaisen roolin he ottavat tulevaisuudessa.

Liisa Laakso ja Petri Hautaniemi esittelivät toimittamaansa kirjaa Diasporas, Development and Peacemaking in the Horn of Africa.

Seminaarin päätteeksi tohtori Abdirashid Ismail Helsingin yliopistosta johti Somalian jälleenrakennukseen keskittyvää paneelikeskustelua, johon osallistuivat Liisa Laakso, Petri Hautaniemi, Maimuna Mohamud, Päivi Pirkkalainen sekä Warda Ahmed. Keskustelussa nousi esille erityisesti nuorten rooli kehityskysymyksissä, EU:n ja Afrikan väliset suhteet, sukupuolten välinen tasa-arvo sekä tarve lisätä tiedotusta Somaliassa toteutuvista kehitysyhteistyöhankkeista.

Seminaari ”The Role of Diaspora in the Development Cooperation in Somalia” oli osa Suomen Somalia-verkoston viestintä- ja globaalikasvatushanketta, joka toteutettiin ulkoministeriöltä saadulla tuella. Englanninkielisen seminaarin lisäksi järjestettiin tiistaina 18.11. somalinkielinen seminaari yhteistyössä Kanava Nuoriso ry:n kanssa. Pääpuhujat tapasivat myös ulkoministeriön Afrikan sarvesta vastaavan virkamiehen.

Helsingin yliopisto täyttää 375 vuotta 2015. Yksi juhlavuoden teemoista on globaali vastuullisuus. Teeman mukaisesti yliopisto muun muassa osallistuu tutkijoita ja heidän ihmisoikeuksiaan suojelevaan Scholars at Risk -verkostoon. Helsingin yliopisto kutsuu myös vierailijoita ulkomailta sekä tarjoaa tutkijan paikkoja. 

Emma Andersson

Kirjoittaja on Suomen Somalia-verkoston koordinaattori

Kuvat: Maippi Tapanainen