Kehitysyhteistyöhankkeissa varauduttava turvallisuusriskeihin

Turvallisuuskysymyksiä kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeissa on syksyn aikana käsitelty kahdessa erillisessä seminaarissa: Ulkoasiainministeriön kansalaisyhteiskuntayksikön järjestämässä seminaarissa joulukuussa sekä Suomen Somalia-verkoston ja Kepan järjestämässä seminaarissa lokakuussa. Jälkimmäisessä keskityttiin kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiin Somaliassa.

Jussi Tanner (puhumassa), Antti Putkonen ja Helena Nevalainen Ulkoministeriön järjestämässä seminaarissa.

Ulkoasiainministeriön seminaarissa 8.12. puhunut Jussi Tanner konsuliasioiden yksiköstä totesi, että ministeriön julkaisemat matkustustiedotteet ovat suosituksia. Ministeriö ei tee matkustuspäätöksiä toisten puolesta, mutta matkustustiedotteisiin on syytä suhtautua vakavasti.

Ministeriö tekee parhaansa auttaakseen silloinkin, kun henkilö on joutunut pulaan maassa, jonne matkustamisesta on varoitettu. Ministeriön mahdollisuudet auttamiseen ovat käytännössä usein kuitenkin rajalliset. Niin sanottua ”konsulin kyytiä” ei ole kuitenkaan olemassa, vaan kustannukset lankeavat aina asianomaiselle.

Erityisesti matkustettaessa maihin, joissa turvallisuustilanne on haastava, on suositeltavaa tehdä matkustusilmoitus. Näin ulkoministeriö pystyy mahdollisessa hätä- tai kriisitilanteessa helpommin tavoittamaan alueella matkustavat henkilöt. Matkavakuutuksista tulee huolehtia, tarvittaessa ns. sotariskilisällä. Ulkoministeriön päivystysnumero +358 9 160 55555 toimii ympäri vuorokauden hätätilanteiden varalta.

Liikenne ja infektiot suurimmat vaarat

Jere Peltonen ulkoministeriön turvallisuusyksiköstä keskittyi puheenvuorossaan toiminnan turvallisuuteen kohdemaassa. Turvallisuuteen on panostettava etukäteen, toiminnan on oltava suunniteltua ja tiedonhankinnan kattavaa. Hyvä paikallistuntemus on välttämätöntä.

Majoittumiseen ja liikkumiseen riskialueilla liittyy monia yksityiskohtia, jotka pitää ottaa huomioon kun pyritään varmistamaan työntekijöiden ja kansalaisjärjestötoimijoiden turvallisuus. Loppujen lopuksi suurimmat riskit useimmissa maissa liittyvät liikenteeseen ja infektioihin.

Kepassa järjestetyssä seminaarissa 6.10. kuultiin esimerkkejä siitä, kuinka kansalaisjärjestöt ovat onnistuneet toteuttamaan hankkeita Somaliassa ja miten turvallisuuskysymyksiä niissä otetaan huomioon. Peik Johansson kertoi Viestintä- ja Kehitys -säätiön (Vikes) hankkeesta, jossa pyritään tukemaan sananvapautta, journalismia ja yleisradion kehittymistä. Hankkeen tavoitteena on edistää Somalian kehitystä kohti oikeusvaltiota lisäämällä kansalaisten tiedonsaantimahdollisuuksia sekä parantamalla journalistien ammattitaitoa, toimintamahdollisuuksia ja turvallisuutta.

Abdulkadir Mohamed Abdi Sool, Sanaag & Hawd Development Association -yhdistyksestä painotti puheenvuorossaan, että hyvät suhteet esimerkiksi uskonnollisiin ja klaanijohtajiin samoin kuin paikallisviranomaisiin, sekä toiminnan läpinäkyvyys ja korruption vastainen työ lisäävät turvallisuutta. 

Paikallisen kulttuurin, uskonnon ja politiikan tuntemus auttaa puhumaan kiistanalaisista asioista – esimerkiksi naisten oikeuksista – riittävällä sensitiivisyydellä. Projektialueilla on myös järjestetty rauhankonferensseja yhteistyössä paikallisen kumppanin kanssa klaanikonfliktien ratkaisemiseksi.

Yhteistyö on rauhantyötä

Suomen Somalia-verkoston hallinnoimissa ns. yhteishankkeina toteutettavissa Sahansaho- ja Ramaad-hankkeissa kokoonnutaan vuosittain Somaliassa yhdellä hankealueista. Yhteiset kokoukset ovat samalla rauhantyötä, kun eri alueilta tulevat toimijat rakentavat uusia yhteistyöverkostoja ja oppivat luottamaan toisiinsa.

Suomen Somalia-verkoston ja sen jäsenjärjestöjen – joista valtaosa on Suomen somalialaisten perustamia järjestöjä – hankkeiden seurantaa tekevät pääasiassa somalidiasporaan kuuluvat henkilöt. Heidän kohdallaan matkustaminen Somaliaan on usein mutkattomampaa ja turvallisempaa kuin länsimaisten kollegoiden, mutta toisaalta heidän matkustamiseensa liittyy toisenlaisia riskejä esimerkiksi klaanitaustan vuoksi, riippumatta siitä mitä klaani henkilölle itselleen merkitsee.

Turvallisuuskysymyksiin liittyvää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa kansalaisjärjestöjen ja ulkoministeriön välillä halutaan tiivistää. Ulkoministeriön seminaarissa toivottiin, että esimerkiksi Kepa voisi tarjota järjestöille myös turvallisuuskoulutusta.

Marja Tiilikainen