JULKAISIJA • UTGIVARE • PUBLISHER
Suomen Somalia-verkosto ry
Finnish Somalia Network
www.somaliaverkosto.fi
YHTEYSTIEDOT • KONTAKT • CONTACT
2/2014
PÄÄTOIMITTAJA
CHEFREDAKTÖR
EDITOR
Marja Tiilikainen
TOIMITUSSIHTEERI
REDAKTIONSSEKRETERARE
SUB-EDITOR
Maippi Tapanainen
TOIMITUSKUNTA
REDAKTION
EDITORIAL BOARD
Hassan Abdi Ali
Mohamed Ahmed Elfadl
Peik Johansson
Liisa Laakso
Minna Mayer
Abdirizak Hassan Mohamed
Matti Ripatti
Teppo Tiilikainen

ISSN-L 1799-6163
ISSN 1799-6163

AFRIKAN SARVI
on Somalian, Djiboutin, Eritrean, Etiopian, Sudanin ja Etelä-Sudanin kehityskysymyksiin keskittyvä verkkolehti. Lehteä julkaisee Suomen Somalia-verkosto ry. Afrikan Sarvessa julkaistaan sekä tutkimukseen että käytännön työhön perustuvia artikkeleita ja puheenvuoroja. Afrikan Sarvi on kolmikielinen (suomi, ruotsi, englanti) ja se ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.
AFRIKAS HORN
är en nättidskrift som fokuserar på utvecklingsfrågor i Somalia, Djibouti, Eritrea, Etiopien, Sudan och Södra Sudan. Tidningen utges av Suomen Somalia-verkosto (Finlands Somalia-nätverk). Artiklarna och det övriga innehållet i Afrikas Horn baserar sig på både forskning och praktiskt arbete. Afrikas Horn är trespråkig (finska, svenska, engelska) och utkommer två gånger per år.
HORN OF AFRICA JOURNAL
is an electronic journal which focuses on developmental questions in Somalia, Djibouti, Eritrea, Ethiopia, Sudan and South Sudan. It is published by the Finnish Somalia Network. The articles and other materials are based both on research and practical work. Horn of Africa Journal is trilingual (Finnish, Swedish, English) and it is issued twice a year.

Ohjeita Afrikan Sarven kirjoittajille
Anvisningar för bidragsgivare
Instructions for contributors

TUSMADA WARGEYSKA OO SOOMAALI AH

تعريف عن الصحيفة باللغة العربية

PRÉSENTATION EN FRANÇAIS

Marja Tiilikainen
2/2014

Marja Tiilikainen

Vaihdetaan välillä näkökulmaa

Vierastaistelijat, musliminuorten radikalisoituminen ja terrorismin rahoittaminen ovat viime kuukausina vieneet suuren osan mediahuomiosta. Globalisoituminen, lisääntynyt liikkuvuus ja tietotekniikka antavat mahdollisuuksia sekä rakentavaan että tuhoavaan toimintaan. Ongelmat ja uhkat saavat kuitenkin palstatilaa huomattavasti enemmän kuin onnistumiset ja hyvän tekeminen.

Entä jos katsoisimme asioita toisin? Miltä maailma näyttäisi, jos sen sijaan että saamme päivittäin kuulla esimerkiksi siitä, kuinka vaikeaa maahanmuuttajien on integroitua Suomeen, kuulisimme myös siitä, kuinka vaikeista oloista tulleet maahanmuuttajat ovat onnistuneet elättämään perheensä vaatimattomilla tuloilla ja kasvattamaan lapsensa kunnon kansalaisiksi?

Tai entä jos sen sijaan, että ruodimme viikkotolkulla sitä, minkä vuoksi nuori radikalisoituu ja matkustaa Syyriaan, pohtisimme television pääkanavalla parhaaseen katseluaikaan sitä, kuinka tärkeitä Suomen tulevaisuudelle ovat ne kymmenet suomensomalialaiset nuoret, jotka ovat matkustaneet opiskelemaan lääketiedettä Romaniaan tai Ukrainaan – koska eivät päässeet opiskelemaan suomalaisiin yliopistoihin – ja jotka aikanaan palaavat paikkaamaan maamme lääkäripulaa? Tai sitä, mikä motivoi toista sukupolvea tekemään vapaaehtoistyötä vanhempiensa kotimaan kehityksen eteen?

Fokuksen muuttaminen antaa aivan toisenlaisen perspektiivin asioihin.

Tässä Afrikan Sarven numerossa yritämme avata uusia näköaloja erityisesti diasporan ja kehityksen kysymyksiin. Aihepiiriä avataan monissa lehden jutuissa, esimerkiksi Päivi Pirkkalaisen artikkelissa Suomen somalijärjestöjen tekemästä kehitysyhteistyöstä ja Maimuna Mohamedin artikkelissa Somaliaan palaavista diasporan edustajista. Toisen sukupolven kiinnostus vanhempien kotimaata kohtaan on kysymys, joka askarruttaa niin tutkijoita kuin maahanmuuttajavanhempia. Faduma Abukar Mursal kertoo yhden esimerkin siitä, mitä yksi innostunut nuori voi saada aikaiseksi.

Diasporan merkitystä kehitysyhteistyössä sekä rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa korostetaan esimerkiksi Suomen ulkoministeriön virallisissa linjauksissa. Kuitenkin käytännössä esimerkiksi ajankohtaisesta Post 2015 -prosessista puuttuvat diasporatoimijat, kirjoittaa Nora Olivia Stenius.

Epäjohdonmukaisuutta liittyy myös siihen, miten siirtolaisten rahalähetyksiin suhtaudutaan: samaan aikaan kun diasporan kotimaihinsa lähettämää rahallista tukea ylistetään, rahanvälitysfirmojen toiminnan vaikeuttaminen uhkaa paitsi yksittäisten perheiden elämänlankaa, myös kehityshankkeiden toteuttamista Afrikan sarvessa, erityisesti Somaliassa, missä virallista pankkijärjestelmää ei ole. Marianne Winberg valottaa tilannetta Suomen osalta.

Näiden ja monien muiden aiheiden lisäksi aloitamme tässä Afrikan Sarvessa uuden kulttuuri-palstan, missä jatkossa esittelemme eri alojen taiteilijoiden työtä niin Afrikan sarvessa kuin diasporassa. Ensimmäisessä jutussa esittelemme lahjakkaan, vahvan lavakarisman omaavan nuoren runoilijan, Farah Gabdonin tuotantoa sanoin ja videoin.
Samalla toivotamme lukijoillemme rauhallista valoistuvaa vuodenaikaa!

Marja Tiilikainen

 

 
JULKAISIJA • UTGIVARE • PUBLISHER
Suomen Somalia-verkosto ry
Finnish Somalia Network
www.somaliaverkosto.fi
YHTEYSTIEDOT • KONTAKT • CONTACT