JULKAISIJA • UTGIVARE • PUBLISHER
Suomen Somalia-verkosto ry
Finnish Somalia Network
www.somaliaverkosto.fi
YHTEYSTIEDOT • KONTAKT • CONTACT
2/2012
PÄÄTOIMITTAJA
CHEFREDAKTÖR
EDITOR
Marja Tiilikainen
TOIMITUSSIHTEERI
REDAKTIONSSEKRETERARE
SUB-EDITOR
Maippi Tapanainen
TOIMITUSKUNTA
REDAKTION
EDITORIAL BOARD
Hassan Abdi Ali
Mohamed Ahmed Elfadl
Peik Johansson
Liisa Laakso
Minna Mayer
Abdirizak Hassan Mohamed
Matti Ripatti
Teppo Tiilikainen

ISSN-L 1799-6163
ISSN 1799-6163

AFRIKAN SARVI
on Somalian, Djiboutin, Eritrean, Etiopian, Sudanin ja Etelä-Sudanin kehityskysymyksiin keskittyvä verkkolehti. Lehteä julkaisee Suomen Somalia-verkosto ry. Afrikan Sarvessa julkaistaan sekä tutkimukseen että käytännön työhön perustuvia artikkeleita ja puheenvuoroja. Afrikan Sarvi on kolmikielinen (suomi, ruotsi, englanti) ja se ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.
AFRIKAS HORN
är en nättidskrift som fokuserar på utvecklingsfrågor i Somalia, Djibouti, Eritrea, Etiopien, Sudan och Södra Sudan. Tidningen utges av Suomen Somalia-verkosto (Finlands Somalia-nätverk). Artiklarna och det övriga innehållet i Afrikas Horn baserar sig på både forskning och praktiskt arbete. Afrikas Horn är trespråkig (finska, svenska, engelska) och utkommer två gånger per år.
HORN OF AFRICA JOURNAL
is an electronic journal which focuses on developmental questions in Somalia, Djibouti, Eritrea, Ethiopia, Sudan and South Sudan. It is published by the Finnish Somalia Network. The articles and other materials are based both on research and practical work. Horn of Africa Journal is trilingual (Finnish, Swedish, English) and it is issued twice a year.

Ohjeita Afrikan Sarven kirjoittajille
Anvisningar för bidragsgivare
Instructions for contributors

TUSMADA WARGEYSKA OO SOOMAALI AH

تعريف عن الصحيفة باللغة العربية

PRÉSENTATION EN FRANÇAIS

Marja Tiilikainen
2/2012

Kansainvälinen somalitutkimuksen konferenssi Lillehammerissa

Somali Studies International Association on järjestänyt kansainvälisiä tutkijakonferensseja vuodesta 1980 lähtien, jolloin ensimmäinen konferenssi pidettiin Mogadishussa. Sen jälkeen tapaamisia on järjestetty noin kolmen vuoden välein eri puolilla maailmaa.

Järjestyksessään 11. konferenssi pidettiin Lillehammerissa Norjassa 11.‒13. lokakuuta 2012. Edellisestä seminaarista oli tällä kertaa ehtinyt vierähtää jo viisi vuotta, sillä 10. SSIA-konferenssi järjestettiin vuonna 2007, tuolloin juhlavuoden kunniaksi sekä Ohiossa, Yhdysvalloissa että Djiboutissa.

Lillehammerissa järjestävinä tahoina toimivat Nansen Fredssenter (Nansen Center for Peace and Dialogue) sekä Iftiin Somalisknorsk Kunnskapssenter.

Seminaariosallistujia Lillehammerin talviurheilukaupungissa.

Avajaispuheessaan SSIA:n yksi perustajajäsenistä, professori Lee Cassanelli Pennsylvanian yliopistosta Yhdysvalloista totesi, että SSIA toimii kuin ”valtio ilman valtiota, ja talous ilman taloutta”, viitaten joidenkin tutkijoiden analyysiin Somalian tilasta viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. On itse asiassa hämmästyttävää, että SSIA on pystynyt järjestämään merkittäviä tutkijatapaamisia kohtuullisen säännöllisesti eri puolilla maailmaa, huolimatta siitä että sen oma organisaatio on varsin löyhä ja järjestäytymätön.

Somalian sisällissodan aikana SSIA:n rooli on ollut erityisen tärkeä, sillä konferenssit ovat olleet harvinainen mahdollisuus saattaa alan tutkijoita yhteen, välittää vaikeasti saatavilla olevaa tietoa, pitää Somalian asiaa esillä ja kiinnittää siihen laajempaa huomiota myös tutkimuksen avulla. Cassanelli totesi avauspuheessaan, että jokaisessa konferenssissa on onnistuttu esittämään myös uudenlaisia tutkimuskysymyksiä ja -aiheita.

Katse kohti tulevaisuutta

Lillehammerin konferenssin teemana oli ”Envisioning the future: Building on the past – utilizing the strengths of Somali society and history”. Teeman mukaisesti konferenssissa pohdittiin sitä, mitkä asiat somalialaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa ovat toimivia ja tärkeitä tulevaisuuden kannalta. Epäonnistumisten analyysin ohella toivottiin näkemystä siitä, mitkä ovat niitä kulttuurisia vahvuuksia joita voisi hyödyntää Somalian rauhan- ja jälleenrakennusprosessissa.

Konferenssin ilmapiiriä sähköisti Somalian kiinnostava poliittinen tilanne eli parlamentin puhemiehen ja uuden presidentin valinta juuri seminaarin alla. Yksi konferenssin pääpuhujista, tohtori Ibrahim Farah Nairobin yliopiston IDIS-instituutista (Institute of Diplomacy and International Studies), analysoi ansiokkaasti uuden hallinnon mahdollisuuksia ja tulevia haasteita. Hänen varovaisen muotoilunsa mukaan Somaliassa on nyt ”vähemmän aihetta paniikkiin” kuin aikaisemmin.

Lillehammerin konferenssi osui somalin kielen merkkivuoteen; vuonna 2012 on kulunut 40 vuotta somalin kielen kirjakielen luomisesta. Yksi Siad Barren hallintokauden hyvistä asioista oli yhtenäisen kansallisen opetussuunnitelman luominen ja somalin kielen vahva asema opetuksen kielenä. Tohtori Abdinur Mohamud (Otterbein University, Westerville, Ohio) – joka toimi myös Somalian väliaikaishallinnossa opetusministerinä vuosina 2010‒2011 – kuvasi havainnollisesti, kuinka opetus eri puolilla Somaliaa on tällä hetkellä pirstaloitunut ja yksityisten koulujen varassa. Kukin noudattaa omaa, muualta tuotua opetussuunnitelmaansa ja opetuksen kieli on useimmiten jokin muu kuin somali, esimerkiksi arabia ja englanti. Kun oppilaat päättävät koulunsa, heidän todistuksena eivät ole vertailukelpoisia.

Abdinur Mohamud esittelee karttaa nykyisestä kirjavasta koulutarjonnasta Somaliassa.

Toisenlaisen näkökulman koulutuskysymyksiin toi väitöskirjantekijä Rasheed Farrah (Alliant International University, San Diego, Yhdysvallat), joka yhtenä pääpuhujana piti esityksen Somalian syrjityistä vähemmistöryhmistä (esimerkiksi gabooye- ja bantu-ryhmät). Hän korosti tarvetta löytää uusia keinoja historiallisten, kulttuuristen, asenteellisten ja rakenteellisten esteiden purkamiseen, jotta Somalian vähemmistöjen täysi osallisuus yhteiskunnassa olisi mahdollista. Farrah ehdotti ihmisoikeuksiin liittyvän opetuksen sisällyttämistä uusiin opetussuunnitelmiin sekä opettajien kouluttamista vähemmistökysymyksistä.

Rasheed Farrah (keskellä) tutkii syrjttyä gabooye-vähemmistöä.

Vaikeita aiheita

Keskustelu konferenssin noin 80 osanottajan kesken oli vilkasta huolimatta siitä, että puheenvuoroissa kosketeltiin hyvin kipeitäkin aiheita kuten kysymyksiä vähemmistöistä sekä naisten osallisuudesta ja historiallisesta roolista. Tohtori Hamdi Mohamed, joka toimii parhaillaan toiminnanjohtajana maahanmuuttajien palveluihin keskittyvässä järjestössä Kanadassa (Ottawa Community Immigrant Services), kyseenalaisti voimakkaasti Somalian historian ”suuren kertomuksen”, joka pitkälti perustuu miesten näkökulmiin sekä yksinkertaisiin olettamuksiin klaanipolitiikasta ja somalialaisesta identiteetistä ja kulttuurista. Somalialaisten naisten toimijuus, ilmaisut ja kokemukset on pitkälti sivuutettu.

Sujuvan somalin kielen taitonsa ansiosta Lidwien Kapteijns pystyy hyödyntämään suullista runoaineistoa.

Vaikeiden aiheiden ”luetteloon” kuului ilman muuta myös professori Lidwien Kapteijnsin (Wellesley College, Yhdysvallat) puheenvuoro, missä hän käsitteli Somalian sisällissodan väkivaltaisiin tapahtumiin liittyvää kulttuurista hiljaisuutta sekä pohti sitä, kuinka sosiaalista uudelleenrakentamista ja moraalista paranemista voitaisiin edistää puhumalla todenmukaisesti sodan tapahtumista. Hän nosti esiin myös kysymyksen sodanjälkeisestä sukupolvesta (post-conflict generation) ja siitä, kuinka viha ja epäluulo toista klaania kohtaan voi siirtyä kyseenalaistamatta ja ikään kuin itsestään selvästi toiselle sukupolvelle, jos sodan kokemuksia ja sitä, kuinka kaikki olivat syyllisiä, ei julkisesti käsitellä.

Keskustelu jatkui vilkkaana työryhmissä. Professori Mohamed Samantar (Puntland State University) esitelmöi.

Akateeminen ohjelma oli tiivis, mutta yhtenä iltana oli kuitenkin järjestetty myös kulttuuriohjelmaa. Koskettavan kannanoton somalialaisen identiteetin monimutkaisuuteen toi Yhdysvalloissa asuva Megan Rogers omalla modernilla tanssiesityksellään; Megan on itse syntynyt monikulttuuriseen perheeseen ja tarkastelee myös omaa somalialaista diasporista identiteettiään tanssin avulla. Lisäksi ”kolme Alia” – Ali Isak, Ali Nuraddin Ahmed ja Ali Osman Egeh – viihdyttivät humoristisella esiintymisellä, elävällä musiikilla ja laululla, jopa maay-kielellä. Seuraava SSIA-konferenssi on määrä järjestää elokuussa 2015. Mikäli asiat etenevät suunnitelmien mukaan, konferenssi järjestetään tuolloin Helsingissä useamman yliopiston ja muun tahon yhteistyönä.

Marja Tiilikainen

Kuvat: Petri Hautaniemi

 
JULKAISIJA • UTGIVARE • PUBLISHER
Suomen Somalia-verkosto ry
Finnish Somalia Network
www.somaliaverkosto.fi
YHTEYSTIEDOT • KONTAKT • CONTACT