JULKAISIJA • UTGIVARE • PUBLISHER
Suomen Somalia-verkosto ry
Finnish Somalia Network
www.somaliaverkosto.fi
YHTEYSTIEDOT • KONTAKT • CONTACT
2/2012
PÄÄTOIMITTAJA
CHEFREDAKTÖR
EDITOR
Marja Tiilikainen
TOIMITUSSIHTEERI
REDAKTIONSSEKRETERARE
SUB-EDITOR
Maippi Tapanainen
TOIMITUSKUNTA
REDAKTION
EDITORIAL BOARD
Hassan Abdi Ali
Mohamed Ahmed Elfadl
Peik Johansson
Liisa Laakso
Minna Mayer
Abdirizak Hassan Mohamed
Matti Ripatti
Teppo Tiilikainen

ISSN-L 1799-6163
ISSN 1799-6163

AFRIKAN SARVI
on Somalian, Djiboutin, Eritrean, Etiopian, Sudanin ja Etelä-Sudanin kehityskysymyksiin keskittyvä verkkolehti. Lehteä julkaisee Suomen Somalia-verkosto ry. Afrikan Sarvessa julkaistaan sekä tutkimukseen että käytännön työhön perustuvia artikkeleita ja puheenvuoroja. Afrikan Sarvi on kolmikielinen (suomi, ruotsi, englanti) ja se ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.
AFRIKAS HORN
är en nättidskrift som fokuserar på utvecklingsfrågor i Somalia, Djibouti, Eritrea, Etiopien, Sudan och Södra Sudan. Tidningen utges av Suomen Somalia-verkosto (Finlands Somalia-nätverk). Artiklarna och det övriga innehållet i Afrikas Horn baserar sig på både forskning och praktiskt arbete. Afrikas Horn är trespråkig (finska, svenska, engelska) och utkommer två gånger per år.
HORN OF AFRICA JOURNAL
is an electronic journal which focuses on developmental questions in Somalia, Djibouti, Eritrea, Ethiopia, Sudan and South Sudan. It is published by the Finnish Somalia Network. The articles and other materials are based both on research and practical work. Horn of Africa Journal is trilingual (Finnish, Swedish, English) and it is issued twice a year.

Ohjeita Afrikan Sarven kirjoittajille
Anvisningar för bidragsgivare
Instructions for contributors

TUSMADA WARGEYSKA OO SOOMAALI AH

تعريف عن الصحيفة باللغة العربية

PRÉSENTATION EN FRANÇAIS

Markus Isomeri & Maiju Kivinen
2/2012

Vuosituhattavoitteet karkaavat

YK:n vuosituhattavoitteiden suuntaan edetään hitaimmin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

YK raportoi kesällä, että puhtaan juomaveden saatavuuteen liittyvä vuosituhattavoite on saavutettu. Puhtaan veden puutteesta kärsivien osuuden puolittaminen vuoteen 2015 mennessä on yksi YK:n asettamista vuosituhattavoitteesta.

Vuosituhattavoitteiden seurantaa varten maailma on jaettu kymmeneen alueeseen, joista yksi on Saharan eteläpuoleinen Afrikka. Olosuhteet alueella vaihtelevat suuresti, mutta YK:n mukaan kehitys on ollut hitainta juuri siellä.

Kehitys ei tottele keskiarvoja

Kehitystä on toki tapahtunut. Tuoreimpien tietojen mukaan esimerkiksi tyttöjen tasavertainen mahdollisuus koulutukseen on lähes toteutunut. Myös hi-viruksen leviäminen on saatu pysähtymään, ja uusien tartuntojen määrän kerrotaan vähentyneen.

Kun Afrikan sarven aluetta tarkastellaan maittain keskiarvojen takaa paljastuu synkkiä lukuja. Esimerkiksi Etiopiassa 82 prosenttia lapsista aloittaa peruskoulun, mutta vain alle puolet heistä jatkaa viimeiselle luokalle asti. Djiboutissa puolestaan alle puolet ikäluokasta ylipäätään edes aloittaa koulunkäynnin, ja heistäkin yli kolmasosa joutuu jättämään koulun kesken.

Sukupuolten tasa-arvo koulutuksessa ei kaikkialla ole aiempaa paremmalla tolalla: Somaliassa peruskouluasteella on vain 55 tyttöä sataa poikaa kohden, toisella asteella heitä on enää 46.

Ehkäisyä käyttää Etiopiassa vain alle kolmasosa naimisissa olevista 15—49 -vuotiaista naisista, Somaliassa vastaava luku on alle 10 prosenttia. Koko Afrikan sarven alueella hiv/aidsin levinneisyys on hyvin vähäistä. Vuodesta 1990 lähtien tartuntojen määrä on kuitenkin ollut alueella jatkuvassa kasvussa.

Monen indikaattorin kohdalla esimerkiksi Somaliasta, Sudanista ja Etelä-Sudanista ei ole lainkaan saatavilla tilastotietoja.

Tavoitteet suuntaavat tekemistä

Edistysaskeleet vuosituhattavoitteissa osoittavat, että maailmanlaajuiset tavoitteet ja yhteinen päämäärä paremman maailman luomisesta eivät ole vain idealistista unelmointia. Selkeillä ja konkreettisilla tavoitteilla voidaan todellakin auttaa miljoonia ihmisiä.

”Vuosituhattavoitteet lisäsivät rahoittajien, kansallisten hallitusten, kansalaisyhteiskunnan ja suuren yleisön tietoisuutta ja tukea äitiys- ja lastenterveydelle, sukupuolten väliselle tasa-arvolle, tyttöjen koulutukselle ja hiv:n vastaiseen taisteluun. Edistystä onkin saavutettu näillä inhimillisen kehityksen osa-alueilla, mutta edistys on ollut maailmassa epätasaista”, sanoo Väestöliiton kehityspolitiikan koordinaattori Hilkka Vuorenmaa.

Yhtenä merkittävänä saavutuksena Vuorenmaa pitää tiedon keruun parantumista, toisena kasvua maailman sosiaalituen määrässä. ”Sosiaalisektorin tuki – mukaan lukien terveys ja koulutus – lähes kolminkertaistui vuoden 2000 jälkeen 6,1 miljardista dollarista 17,4 miljardiin vuonna 2009, vaikka globaalin talouskriisin vuoksi rahoitus laski 13,8 miljardiin vuonna 2010”, Vuorenmaa laskee.

Vuosituhattavoitteet ovat myös lisänneet yhteistyötä maiden välillä ja harmonisaatiota eri köyhyydenvähentämisprojektien välillä.

Seuraavaksi kohti kestävää kehitystä

Suurinta osaa vuosituhattavoitteista ei ole saavutettu, ja arvioiden mukaan osan toteutuminen vuoteen 2015 mennessä jäänee haaveeksi. Ja vaikka tavoitteet saavutettaisiinkin, maailma ei silti ole valmis vuonna 2015. Maailmassa on edelleen nälänhätää, likaista juomavettä ja lukutaidottomuutta. Siksi kehitystavoitteiden tulisi olla globaalin agendan keskipisteessä vuoden 2015 jälkeenkin.

Parhaillaan YK:ssa ollaankin suunnittelemassa jatkoa vuosituhattavoitteille uusien kestävän kehityksen tavoitteiden muodossa.

”Vaikka edistymistä on tapahtunut vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa eri maanosissa ja maissa, on selvää, ettei niitä tulla saavuttamaan maailmanlaajuisesti vuoteen 2015 mennessä. Siksi on erittäin tärkeää, että niitä ei ohiteta, kun uusia kestävän kehityksen tavoitteita asetetaan”, kommentoi Hilkka Vuorenmaa.

Ainakin Afrikan sarven mailla on vielä tekemistä vuosituhattavoitteidenkin kanssa.

Markus Isomeri ja Maiju Kivinen / Suomen YK-liitto

Kirjoittajat ovat työskennelleet siviilipalvelusmiehenä ja korkeakouluharjoittelijana Suomen YK-liitossa vuonna 2012.

Kuva: Maria Soramo, yksityiskohta YK-liitolle tehdystä julisteesta.

Fakta: YK:n vuosituhattavoitteet

YK:n vuosituhattavoitteet asetettiin vuonna 2000 ja ne pitäisi saavuttaa vuoteen 2015 mennessä.

1. Äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen.
Tavoitteena on alle 1,25 Yhdysvaltain dollaria päivässä ansaitsevien sekä nälkää näkevien osuuksien puolittaminen sekä nuorten työllistäminen.

2. Peruskoulutusmahdollisuuksien takaaminen kaikille. Päämääränä on, että kaikilla lapsilla olisi mahdollisuus suorittaa peruskoulu. Tämän avulla voidaan muun muassa taata, että lukutaidottomuus vähenee.

3. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja naisten aseman parantaminen. Sukupuolten välinen eriarvoisuus kaikilla koulutuksen tasoilla pyritään saavuttamaan vuoteen 2015 mennessä.

4. Lapsikuolleisuuden vähentäminen. Alle 5-vuotiaiden kuolleisuutta pyritään vähentäminen kahdella kolmanneksella vuoteen 2015 mennessä. Tuhkarokkorokotusten määrän lisääminen on osa tätä tavoitetta.

5. Odottavien äitien terveydentilan parantaminen. Tarkoituksena on vähentää äitikuolleisuutta kolmella neljänneksellä sekä taata, että synnytyksissä olisi aina läsnä koulutettua henkilökuntaa.

6. Hiv/aidsin, malarian sekä muiden tautien vastainen taistelu. Tavoitteena on hiv/aidsin sekä malarian ja muiden tautien, kuten tuberkuloosin leviämisen pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun. Ehkäisyn käyttö sekä tietoisuus taudeista ovat olennaisessa osassa tavoitteen toteutumisessa.

7. Ympäristön kestävän kehityksen varmistaminen. Tavoitteena on veden ja sanitaation puutteesta kärsivien määrän puolittaminen sekä vähintään 100 miljoonan slummiasukkaan elämän laadun parantaminen. Myös kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen sekä luonnonvarojen hupenemisen pysäyttäminen ovat osa tätä tavoitetta.

8. Globaalin kumppanuuden luominen kehitykselle.  Muun muassa kehitysavun lisääminen sitä tarvitseville maille, välttämättömien lääkkeiden saatavuuden takaaminen kehitysmaille sekä esimerkiksi informaatioteknologian hyötyjen saattaminen kehitysmaiden käyttöön sisältyvät tähän tavoitteeseen.

Tavoitteet jaetaan 21:een alatavoitteeseen. Alatavoitteita mitataan 60 erilaisen indikaattorin avulla, joita ovat muun muassa ehkäisyn käyttö, aids-kuolemien määrä, lukutaitoaste ja tasa-arvo koulutuksessa.

Lue lisää YK:n vuosituhattavoitteista Suomen YK-liiton ylläpitämästä Globalis-tietokannasta:
http://www.globalis.fi/Tilastot/YK-n-vuosituhattavoitteet

Lähteet:

Millennium Development Goals Report 2012 ja Millennium Development Goals: 2012 Progress Chart

UNDP (www.undp.fi)

 
JULKAISIJA • UTGIVARE • PUBLISHER
Suomen Somalia-verkosto ry
Finnish Somalia Network
www.somaliaverkosto.fi
YHTEYSTIEDOT • KONTAKT • CONTACT