2/2014
Print this page

Rahalähetykset Afrikan sarveen vaarassa

Suomessa Nordea on sulkenut Dahabshiilin ja monen muun rahanvälitysfirman tilit.

Noin 40 prosenttia Somalian väestöstä on riippuvaisia ulkomailta tulevista rahalähetyksistä. Elämänlanka on nyt uhattuna, sillä länsimaisten pankkien suhtautuminen rahalähetyksiin on kiristynyt. Rahanvälitysyritysten tilejä on suljettu ja rahansiirtojen valvonta tiukentunut.

Maailmanpankin lokakuussa 2014 julkaiseman Migration and Development Briefin mukaan kehitysmaihin suuntautuvat siirtolaisten rahalähetykset ovat kasvaneet viisi prosenttia vuodesta 2013 ja ovat yhteensä 435 miljardia dollaria. Vuonna 2013 ne olivat yli kolme kertaa suuremmat kuin virallinen kehitysapu.

Somaliassa rahalähetykset ovat erityisen tärkeitä, sillä keskushallinnon kaatumisen myötä 1990-luvun alussa myös julkiset instituutiot kuten pankkijärjestelmä hajosivat. Kansainvälisten pankkien puuttuessa rahalähetykset ovat olleet somalidiasporalle käytännössä ainoa keino lähettää rahaa sukulaisille ja ystäville Somaliaan.

Viime vuosina rahalähetyksiä toimittavat yhtiöt ovat kuitenkin olleet ahtaalla. Pankit ovat selittäneet pyrkivänsä tilien sulkemisella estämään kansainvälisen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen.

Rahalähetysten jatkuminen turvattava

Viime vuonna Iso-Britanniassa nousi kohu kun Barclays ilmoitti sulkevansa yli sadan rahavälitysyrityksen tilit. Niiden joukossa oli myös Dahabshiil, Afrikan suurin kansainvälinen rahanvälitysyritys, joka toimittaa rahaa Somaliaan ja moniin muihin maihin.

Viime vuonna siirtolaiset lähettivät kehitysmaihin kehitysapuun verrattuna kolminkertaisen määrän rahaa.

Pankin päätös herätti suuren vastarinnan kansalaisjärjestöjen, poliitikkojen ja muiden tahojen keskuudessa. Ne vetosivat maan hallitukseen, että se estäisi humanitaarisen kriisin synnyn Afrikan sarven alueella.

Dahabshiil vei asian oikeuteen ja oikeus määräsi, että Barclaysin on jatkettava Dahabshiilin asiakkuutta kunnes oikeusjuttu on käsitelty loppuun. Keväällä 2014 osapuolet kuitenkin sopivat asian ja osana sopimusta sovittiin siirtymäaika, jonka aikana Dahabshiil voi päättää pankkisuhteensa Barclaysissa ja siirtyä vaihtoehtoisiin järjestelyihin.

Iso-Britanniassa on tapahtumien seurauksena pohdittu, miten rahalähetykset voitaisiin jatkossakin turvata.

Suomessa Nordea seurasi Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian esimerkkiä vuonna 2013 sulkemalla Dahabshiilin ja usean muun rahanvälitysyrityksen tilit. Suomen Dahabshiilin perustaja ja johtaja Kaise Warsame kertoo, että yritys on pystynyt jatkamaan toimintaansa, koska sillä on tilit myös Danske Bankissa ja OP-Pohjolassa.

Nordean päätös on kuitenkin vähentänyt yrityksen asiakasmääriä jonkin verran, sillä monilla asiakkaista on Nordean tili. Warsamen mukaan Nordean esittämät syyt yrityksen tilin sulkemiselle olivat perusteettomia.

Järjestöt tyytyväisiä

Dahabshiil perustettiin vuonna 1970 ja se avasi ensimmäisen toimistonsa Buraossa, nykyisen Somalimaan alueella. Tällä hetkellä Dahabshiil toimii 126 maassa ja yrityksen palveluksessa on yli 5000 työntekijää. Vuonna 2009 yritys teki historiaa ja otti käyttöön ensimmäisen pankkikortin Somalimaan alueella.

Dahabshiililla on myös pankkitoimintaa Somaliassa ja Djiboutissa. Ne ovat kuitenkin lähinnä tilien avaamista ja säästämistä varten, eikä pankeilla ole kansainvälisiä pankkisuhteita.

Suomessa toimii useita rahanvälitysyrityksiä ja niiden toiminta on finanssivalvonnan alaista. Dahabshiil aloitti toimintansa Suomessa vuonna 2001. Pääkonttori sijaitsee Helsingissä ja lisäksi toimipisteitä on Vantaalla, Espoossa, Tampereella, Oulussa sekä Lieksassa. Pääkonttorissa on kaksi työntekijää, mutta muut toimipisteet toimivat ns. agenttien kautta, eli esimerkiksi kauppojen ja vastaavien yritysten yhteydessä.

Kaise Warsame kertoo, että yhtiöllä on asiakkaita Suomessa tällä hetkellä noin 2000–3000. Suuri osa heistä on somalialaisia, mutta asiakkaina on myös muun muassa etiopialaisia, kenialaisia, sudanilaisia, eteläafrikkalaisia ja myös suomalaisia.

Yksityisasiakkaiden lisäksi rahanvälitysfirmoja käyttävät myös kansalaisjärjestöt, jotka lähettävät rahoja kehitysyhteistyöhankkeisiin. Esimerkiksi Solidaarisuus, Kirkon Ulkomaanapu sekä Suomen Somalia-verkosto ovat käyttäneet Dahabshiilin palveluja.

Solidaarisuuden talouspäällikkö Tuija Vesterinen kertoo, että heillä on positiivisia kokemuksia Dahabshiilista ja hän kuvailee systeemiä nopeaksi ja turvalliseksi. Vesterinen kertoo, että Solidaarisuudella on ollut useamman kerran haasteita saada lähetettyä rahaa tavallisen pankin kautta Ugandan kehitysyhteistyöhankkeisiin.

Hiljattain Saksassa välittäjäpankki kieltäytyi lähettämästä järjestön rahoja eteenpäin Ugandaan ja lähetti varat takaisin Suomeen, antamatta Solidaarisuudelle mahdollisuutta selvittää asiaa. Järjestö turvautui tuossa tilanteessa Dahabshiilin apuun ja sai sen avulla lähetettyä rahat Ugandaan. Vesterinen toteaa, että vaikka rahan lähettäminen Dahabshiilin kautta onkin vähän kalliimpaa kuin pankkien kautta, on se kuitenkin sen arvoista, sillä rahojen tietää varmasti menevän perille ja palvelu on hyvää.

Hawala-järjestelmällä pitkät juuret

Dahabshiil on esimerkki perinteisestä hawala-järjestelmästä. Erilaisia epävirallisia varojenlähetysjärjestelmiä on ollut pitkään olemassa eri alueilla erinimisinä. Hawala on järjestelmä, jossa varoja lähetetään paikasta toiseen palveluntarjoajien (hawaladars) avulla.

Hawalan juuret yhdistetään Lähi-itään ja Etelä-Aasiaan ja sitä pidetään yleisesti nykyisen pankkijärjestelmän edeltäjänä. Alun perin nämä järjestelmät syntyivät kaupan rahoitusta varten ja jotta vältyttäisiin kuljettamasta mukana kultaa ja muuta maksutavaraa rosvojen pelossa.

Nykyisin hawala-järjestelmää käyttävät pääasiassa siirtolaiset, jotka lähettävät niiden avulla varoja sukulaisilleen Afrikkaan, Itä-Aasiaan, Itä-Eurooppaan sekä muille alueille. Hawala-yrittäjät saavat tuloja joko palvelumaksun tai vaihtokurssin avulla, joskus molemmilla.

Somaliassa hawala-järjestelmä syntyi 1970-luvulla, jolloin monet somalit lähtivät töihin Saudi-Arabiaan ja muihin Persianlahden maihin. Siad Barren hallinto tiukensi kovan valuutan kontrollia, mikä vaikeutti siirtolaisten rahan lähettämistä perheille Somaliaan. Näin ollen he alkoivat tehdä yhteistyötä Persianlahden maihin matkustavien liikemiesten kanssa. Liikemiehet saivat siirtolaisilta kovaa valuuttaa tavaroiden ostoon ja puolestaan sitten välittivät rahaa Somaliaan siirtolaisten sukulaisille.

Luotettava ja nopea järjestelmä

Varsinaisesti hawala-yritykset alkoivat yleistyä kuitenkin vasta 1990-luvulla sisällissodan myötä, jolloin sadat tuhannet somalialaiset pakenivat maasta. Hawala-yrityksiä syntyi tuolloin somalidiasporan keskuudessa, koska maahan ei ollut mahdollista lähettää rahaa pankkien kautta. Lisäksi viralliset rahanvälitysyritykset olivat kalliita ja niiden toiminta oli rajoittunut suuriin kaupunkeihin.

Vuoden 2001 jälkeen hawala-yritysten valvonta on lisääntynyt ja niiden on pitänyt kehittää myös omaa sisäistä valvontaansa. Somalian kontekstissa myös islamin opit sekä tapaoikeus (xeer) ohjaavat hawaloiden toimintaa. Islamin mukaan sopimusten, myös liike-elämään liittyvien sopimusten, rikkominen on synti ja rangaistava teko.

Somaliassa rahanvälitystoimintaa ohjaavat myös islamin opit.

Hawalan suosioon on monia syitä: Se on edullisempi, nopeampi, luotettavampi sekä vähemmän byrokraattinen kuin virallinen talousjärjestelmä. Raha on lähetettävissä nopeasti myös maaseudulle ja syrjäisille alueille. Lisäksi etniset ja sukulaisuussuhteet sekä muut henkilökohtaiset yhteydet toimijoiden välillä tekevät järjestelmästä kätevän käyttää.

Kaise Warsame tuo esille myös kulttuurin merkityksen. Warsamen mukaan hawala-järjestelmän sekä Dahabshiilin menestyksen taustalla on luottamus. Toiminnassa on mukana paljon somaleita ja ihmiset tuntevat toisensa.

Rahanvälitystoimintaa valvotaan tiukasti

Rahanvälitystoimintaan liittyy luonnollisesti riskejä ja uhkia. Hawala-järjestelmään perinteisesti liittynyt anonymiteetti ja vähäinen dokumentointi ovat tehneet sen haavoittuvaiseksi ja sitä on voitu hyödyntää myös rikolliseen toimintaan. Toiminnan valvonta on kuitenkin tiukentunut paljon viime vuosina ja yritysten on pitänyt kehittää käytäntöjä rahanpesua vastaan sekä lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä.

Myös Dahabshiililla on oma rahanpesun vastainen ohjelma. ”Yli 1000 euron rahalähetyksissä asiakkaan pitää täyttää Anti-Money Laundering -lomake, jossa hänen pitää selvittää rahojen alkuperä ja mihin ne toimitetaan. Lisäksi isommat rahasummat menevät aina Anti-Money Laundering -yksikkömme kautta, joka tarkistaa että kaikki on ok. Yksikkö pitää rekisteriä, jossa näkyy muun muassa tiedot kansainvälisistä pakotteista. Lisäksi teemme yhteistyötä Suomessa viranomaisten ja poliisin kanssa”, Warsame kertoo.

Nordean ilmoitus herätti huolta Suomen somalialaisten sekä kansalaisjärjestöjen keskuudessa. Jotkut asiantuntijat ovat varoittaneet, että rahanvälitystoiminnan lopettaminen saattaisi siirtää toiminnan maan alle. Se olisi suuri riski rahalähetyksiä lähettäville perheille ja toisaalta houkutteleva väylä terrorismin rahoittamiselle. Toistaiseksi muut pankit Suomessa eivät ole seuranneet Nordean esimerkkiä ja rahalähetykset jatkuvat, haasteista huolimatta.

Marianne Winberg

Kirjoittaja on laatinut uutisen toimiessaan harjoittelijana Suomen Somalia-verkostossa.

Kuvat: Marja Tiilikainen