Naisia sisällissodan partaalla

Nadifa Mohamed: Kadotettujen hedelmätarha. Suom. Heli Naski. Atena, 2014. 283 s.

Nadifa Mohamedin teos Kadotettujen hedelmätarha on koskettava tarina kolmen naisen tosiinsa kietoutuvista kohtaloista Hargeisassa sisällissodan alla. Teksti paikantuu vuoteen 1987 ja kevääseen 1988: hallitusta vastaan taistelevat kapinalliset alkavat soluttautua kaupunkiin, ja samalla hallituksen joukot kiristävät yhä julmemmiksi käyviä otteitaan.

Ilmapiiri Hargeisassa muuttuu ahdistavaksi ja sotaa ennakoivaksi. Hallituksen sensuuri kiristyy, ulkonaliikkumiskiellot rytmittävät elämää, ruoka alkaa olla vähissä ja kallista. Kaivojen myrkyttämiset, mielivaltaiset pidätykset, pahoinpitelyt ja teloitukset, sekä kotien ja naapurustojen tuhoaminen kiihtyvät kirjan loppua kohden. Hargeisa muuttuu luurankokaupungiksi, josta pakolaisten virta suuntautuu kohti Etiopian rajaa.

Historiallisia tapahtumia kirjassa välitetään kolmen naisen kokemusten kautta. Deqo on pakolaisleiriltä Hargeisaan karannut nuori orpotyttö, joka on tullut kaupunkiin etsimään parempaa elämää. Kawsar on leski, joka asuu pienessä talossa rakkaan hedelmätarhansa keskellä. Filsan on puolestaan Mogadishusta kotoisin oleva sotilas, joka haluaa edetä urallaan, mutta joka tarinan edetessä pettyy sodan mielipuolisuuteen ja raakuuteen. Äitien ja tyttärien väliset suhteet, ja niiden kipeys, ovat kirjan läpileikkaavana näkökulmana.

Yksi kirjan vahvoista teemoista käsittelee yksinäisyyttä: hylätty orpotyttö yrittää löytää merkityksellisiä ja turvallisia ihmisiä elämäänsä, yksinäinen leski elää puutarhassaan, jossa rehevät puut kasvavat hänen lastensa hautapaikoista, ja isänsä väheksymä, jo naimaiän ylittänyt nainen etsii muiden hyväksyntää ja rakkautta.

Mutta kirjassa puhutaan myös toivosta ja peräänantamattomuudesta, siitä kuinka elämässä on mahdollista muuttaa suuntaa ja selviytyä. Anteeksianto ei ole helppoa, mutta kirjan loppu antaa viitteitä siitä, että uusien ihmisten välisten siteiden rakentaminen on mahdollista myös sodan eri puolilla olleiden kesken.

Nadifa Mohamedin teksti on mukaansatempaavaa ja kirjaa voi suositella paitsi kaunokirjallisena elämyksenä, myös kaikille Somalian lähihistoriasta kiinnostuneille. Hargeisassa käyneet tunnistavat kirjasta tuttuja paikkoja ja tunnelmia.

Kirjailija on syntynyt vuonna 1981 Hargeisassa, mistä hän muutti perheineen Lontooseen vuonna 1986. Hargeisaan hän palasi ensimmäisen kerran vasta vuonna 2008. Mohamedin ensimmäinen kirja, Black Mamba Boy, julkaistiin vuonna 2009.

Marja Tiilikainen