JULKAISIJA • UTGIVARE • PUBLISHER
Suomen Somalia-verkosto ry
Finnish Somalia Network
www.somaliaverkosto.fi
YHTEYSTIEDOT • KONTAKT • CONTACT
1/2013
PÄÄTOIMITTAJA
CHEFREDAKTÖR
EDITOR
Marja Tiilikainen
TOIMITUSSIHTEERI
REDAKTIONSSEKRETERARE
SUB-EDITOR
Maippi Tapanainen
TOIMITUSKUNTA
REDAKTION
EDITORIAL BOARD
Hassan Abdi Ali
Mohamed Ahmed Elfadl
Peik Johansson
Liisa Laakso
Minna Mayer
Abdirizak Hassan Mohamed
Matti Ripatti
Teppo Tiilikainen

ISSN-L 1799-6163
ISSN 1799-6163

AFRIKAN SARVI
on Somalian, Djiboutin, Eritrean, Etiopian, Sudanin ja Etelä-Sudanin kehityskysymyksiin keskittyvä verkkolehti. Lehteä julkaisee Suomen Somalia-verkosto ry. Afrikan Sarvessa julkaistaan sekä tutkimukseen että käytännön työhön perustuvia artikkeleita ja puheenvuoroja. Afrikan Sarvi on kolmikielinen (suomi, ruotsi, englanti) ja se ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.
AFRIKAS HORN
är en nättidskrift som fokuserar på utvecklingsfrågor i Somalia, Djibouti, Eritrea, Etiopien, Sudan och Södra Sudan. Tidningen utges av Suomen Somalia-verkosto (Finlands Somalia-nätverk). Artiklarna och det övriga innehållet i Afrikas Horn baserar sig på både forskning och praktiskt arbete. Afrikas Horn är trespråkig (finska, svenska, engelska) och utkommer två gånger per år.
HORN OF AFRICA JOURNAL
is an electronic journal which focuses on developmental questions in Somalia, Djibouti, Eritrea, Ethiopia, Sudan and South Sudan. It is published by the Finnish Somalia Network. The articles and other materials are based both on research and practical work. Horn of Africa Journal is trilingual (Finnish, Swedish, English) and it is issued twice a year.

Ohjeita Afrikan Sarven kirjoittajille
Anvisningar för bidragsgivare
Instructions for contributors

TUSMADA WARGEYSKA OO SOOMAALI AH

تعريف عن الصحيفة باللغة العربية

PRÉSENTATION EN FRANÇAIS

Koptien kauniit kuvat

Etiopian koptien kuvat hurmasivat akatemiatutkija Outi Fingerroosin, joka lähti yhdessä valokuvaaja Matleena Jäniksen kanssa matkalle koptien kuviin ja maisemiin. ”Yritin välttää mollivoittoisuutta, juosta vaikeuksien edellä ja tehdä suomenkielistä etnografiaa duurissa”, hän kuvaa tutkimusotettaan.

Outi Fingerroos

 
Erkki Tuomioja
1/2013

erkki tuomiojaErkki Tuomioja

Afrikan sarvessa uskotaan vihdoinkin tulevaisuuteen

Vierailin kehitysministeri Heidi Hautalan sekä Afrikan sarven erityisedustaja Pekka Haaviston kanssa hiljattain Afrikan sarven alueella. Matka oli ajankohtainen, sillä strategisesti tärkeän alueen poliittinen ja turvallisuustilanne on juuri nyt monella tapaa käännekohdassa. Tavoitteenamme oli saada alueen tilanteesta ensikäden tietoa, joka toisaalta vahvistaa Suomen ja alueen maiden suhteita ja yhteistyötä ja toisaalta tukee Suomen osallistumista Afrikan sarvea koskevaan kansainväliseen keskusteluun ja toimintaan.

Matka antoi erinomaisen kokonaiskuvan alueen tilanteesta ja olen hyvin tyytyväinen käymiini keskusteluihin. Alueen maat ovat Suomelle monella tavalla tärkeitä kumppaneita. Etiopia, johon Suomella on pitkät ja hyvät suhteet, on aktiivinen ja rakentava toimija Afrikan sarven alueella sekä kehitysyhteistyömme pitkäaikainen kumppanimaa. Somalia, joka ottaa vihdoin ensimmäisiä askeleita kohti rauhaa ja kehitystä yli 20 vuoden sekasorron jälkeen, on Suomelle tärkeä ja läheinen erityisesti somalitaustaisten kansalaistemme takia. Etelä-Sudan tarvitsee tukeamme Afrikan nuorimpana itsenäisenä valtiona. Djiboutilla puolestaan on tärkeä rooli Afrikan sarven alueella mm. merirosvouden vastaisessa toiminnassa ja Somalian turvallisuustilanteen vakauttamisessa.

Afrikan sarven maiden keskinäisen taloudellisen ja poliittisen riippuvuuden lisääntyminen edistää rauhaa, vakautta ja kehitystä koko alueella. Alueella on runsaasti luonnonvaroja ja inhimillisiä resursseja, joiden varaan kehitystä ja vaurautta voisi rakentaa, mikäli kriisipesäkkeet saadaan rauhoitettua ja maiden välinen yhteistyö toimimaan. Toki kaikilla alueen mailla on edelleen suuria haasteita hyvän hallinnon, demokratian ja ihmisoikeuksien, erityisesti naisten, nuorten ja lasten oikeuksien kunnioittamisen sekä kansalaisyhteiskunnan osallistamisen näkökulmasta.

Meidät otettiin kaikissa vierailukohteissa hyvin lämpimästi vastaan. Suomelle vierailut olivat osin ainutlaatuisia: Somaliaan ja Etelä-Sudaniin ei ole koskaan aikaisemmin tehty ministerivierailua Suomesta. Alueen maat arvostivat Suomen kiinnostusta vierailla alueella ja Suomen tarjoamaa apua erityisesti Somalialle ja Etelä-Sudanille.

Etiopiassa tapasimme pääministeri Hailemariam Desalegnin, jonka kaikki tunnemme Tampereen teekkarina sekä ulkoministeri Tedros Adhanomin. Rauha on Etiopian tärkein prioriteetti koko alueella ja Somalian rauhallisesta tilanteesta olisi hyötyä koko Afrikan sarven alueelle. Etiopialla on ollut merkittävä rooli myös Sudanin ja Etelä-Sudan välisten erimielisyyksien ratkaisemisessa, ja Etiopia arvioi Sudanien suhteissa nyt saadun aikaan käänteen parempaan. Tärkeintä on keskinäisen luottamuksen rakentaminen.

Mogadishu jäi lähtemättömästi mieleemme. Ajaessamme kaupungin läpi näimme yli 20 vuoden tuhot, mutta myös toivoa ja jälleenrakentamista. Tapasimme presidentti Hassan Sheik Mohamudin, parlamentin puhemiehen Mohamed Osman Jawarin ja ulkoministeri Fawzia Yusuf Haji Adanin sekä joukon muita ministereitä. Somaliassa on viime kuukausina tapahtunut merkittävää edistymistä, mutta haasteet ovat edelleen mittavia. Somalihallinnon prioriteetteja ovat turvallisuustilanteen vakauttamisen lisäksi ministeriöiden kapasiteetin kehittäminen, julkisen taloushallinnon ja alue- ja paikallishallinnon rakentaminen sekä peruspalvelujen tuottamisen käynnistäminen yli 20 vuoden tauon jälkeen. Monet asiat täytyy aloittaa aivan alusta ja kaikkeen tarvitaan kansainvälisen yhteisön ml. Suomen tukea. On kuitenkin tärkeää, että maassa nähdään viimein toivoa ja pilkahdus paremmasta huomisesta – tätä kehityssuuntaa täytyy koko kansainvälisen yhteisön tukea. Suomen somalidiaspora on osaltaan pitänyt hyvää huolta siitä, että Suomen kiinnostus ja myötätunto Somaliaa kohtaan on pysynyt yllä. Somalidiasporallamme on jatkossakin suuri merkitys suhteiden ja yhteistyön edistämisessä ja tätä toivoivat myös tapaamamme Somalian edustajat.

Olen varovaisen optimistinen ja luotan Somalian hallituksen kykyyn vastata maan valtaviin kehityshaasteisiin. Suomi tukee Somaliaa jatkossakin sekä kahdenvälisesti että kansainvälisten järjestöjen kautta. Ihmisoikeuskysymykset ja naisten oikeudet ja voimaannuttaminen ovat Suomelle luonnollisesti hyvin tärkeitä. Pohjoismaat ovat hyvä esimerkki naisten täysivaltaisen osallistumisen toimivuudesta ja Suomi on valmis jakamaan tätä kokemusta myös Somalian kanssa. Tukemme Somalialle koostuu humanitaarisesta avusta, kansalaisjärjestötuesta ja kahdenvälisistä hankkeista ja on tällä hetkellä noin 9.5 miljoonaa euroa vuodessa.

Matkamme Afrikan sarveen oli erittäin onnistunut, ajankohtainen ja ajatuksia herättävä. Minuun teki suuren vaikutuksen isäntiemme sydämellisyys ja lämpö, jolla he ottivat suomalaiset vieraansa vastaan – sekä alueen maiden usko valoisampaan tulevaisuuteen konfliktien täyttämien vuosikymmenten jälkeen. Tähän uskoon meidänkin täytyy luottaa ja pyrkiä omalta osaltamme tukemaan myönteistä kehitystä alueella.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja vieraili Mogadishussa maaliskuussa 2013.

Etusivun kuva Milma Kettunen, kuvateksti: Somalian ulkoministeri Fawzia Y. Haji Adam painotti diasporan merkitystä Somalian kehityksessä."Pitkän ja kivuliaan jakson jälkeen Somaliassa on merkkejä maan toipumisesta. Uusi presidentti ja hallitus ovat selkeästi sitoutuneet maan vakauttamiseen ja kaikkia kansalaisia hyödyttävään kehitykseen", ministerit Tuomioja ja Hautala totesivat päivän tapaamisen jälkeen.
 
JULKAISIJA • UTGIVARE • PUBLISHER
Suomen Somalia-verkosto ry
Finnish Somalia Network
www.somaliaverkosto.fi
YHTEYSTIEDOT • KONTAKT • CONTACT