Naiset toisiaan tukemaan
Somalialaisten naisten sanotaan olevan vahvoja ja itsenäisiä, mutta kaikki eivät ole samanlaisia ja toisaalta vahvatkin tarvitsevat apua. Olen käynyt aiheesta keskusteluja Somaliassa paikallisten kanssa, ollut jopa tv:ssä haastateltavana, ja havaintoni on, että kun diasporassa elävä nainen puhuu naisasiaa, ensimmäinen kysymys kuuluu oletko feministi ja miksi haluat ajaa naisten asemaa. Vastaukseni on, että kun Somaliassa naiset kerran ovat niin vahvoja ja tekevät kaiken, jopa elättivät perheensä sisällissodan aikana, niin kenen puolesta puhuisin jos en heidän.
Naiset ovat auttaneet toisiaan ja maataan eri tilanteissa kautta historian. Avuntarve vaihtelee tilanteesta ja yksilöstä riippuen. ”Jos koulutat miehen, koulutat yksilön, jo koulutat naisen, koulutat koko kansakuntaa”, olen vastannut kyselijöille – eikä feministinä olemisessakaan mitään pahaa ole, vaikka sana ihmettelijöitä epäilyttääkin.
Kun naisten asemaa parannetaan, on tärkeää tehdä yhteistyötä miesten kanssa. Kun muutos tapahtuu perheen sisällä, sekä isien että äitien välityksellä, on vaikutus paljon suurempi kuin silloin, kun naiset päättävät ajaa asioita keskenään. Miesten on tärkeää edistää naisten asiaa ja nähdä sen laajempi merkitys. Jotkut kokevat, että kun puhutaan naisten oikeuksista, puhe on länsimaista tuodusta ideasta ja aatteesta. Kyse on kuitenkin ennen kaikkea ihmisarvosta. Sitä olen pyrkinyt keskusteluissa nostamaan esiin, ja se on tuntunut avartavan myös miesten näkemyksiä. Jos esimerkiksi nainen ei halua nuorena naimisiin, hänen tulisi voida valita, millaista elämää elää, aivan kuten pojatkin voivat.
Suomessa olen osallistunut moniin keskusteluihin ja seminaareihin, joissa on käsitelty maahanmuuttajanaisten asioita. Niissä olen nähnyt maahanmuuttajanaisissa olevan suuren potentiaalin, ja pohtinut, miten kertynyttä tietoa ja ymmärrystä voisi viedä muualle. Suomessa on itsestään selvää, että ihminen pystyy kouluttautumaan ja hankkimaan haluamansa ammatin. Jokainen maahanmuuttajataustainen, joka on saanut mahdollisuuden kouluttautua ja sen myötä ammatillista ja tiedollista osaamista, voi viedä jotakin osaamisestaan lähtömaahansa. Sen voi nähdä jopa velvollisuutena, oli kyse mistä tahansa koulutuksesta.
Koulutuksen merkitys on valtava erityisesti naisille ja tytöille ja heidän asemansa parantamiselle. Se, mikä minua on inspiroinut, on välittäminen, puhuminen ja kannustaminen – naisten keskinäinen tuki ja auttaminen. Niiden avulla yksilökin pystyy vaikuttamaan, ja vaikutukset leviämään sosiaalisissa verkostoissa. Maahanmuuttajataustaisten nuorten naisten tulisi tarjota apua lähtömaansa naisille ja tytöille, koska he ovat itse saaneet aikanaan apua.
Olen huomannut, että oma taustani tuo luontevuutta asioiden käsittelyyn lähtömaassani, etenkin verrattuna tilanteeseen, jossa länsimaalaiset tulevat yhteisöön puhumaan esimerkiksi naisten tasa-arvosta. Suomessakin maahanmuuttajayhteisöissä vastaanotto on erilainen juontuen siitä, tuleeko joskus vaikeistakin asioista puhumaan kantasuomalainen vai joku yhteisön sisältä.
Kävin Mogadishussa vuonna 2006, sen jälkeen en voinut palata kuuteen vuoteen. Koskaan en kuitenkaan lakannut miettimästä, miten voisin parantaa tyttöjen ja naisten asemaa ja heidän koulutustaan. Suomessakin olen päivittäin tekemisissä nuorten maahanmuuttajanaisten ja -tyttöjen asioiden kanssa, ja haluan viedä syntymämaahani jotain Suomessa oppimastani ja täällä saamastani kokemuksesta.
Minun kotini on Suomessa, mutta olen jo kauan ajatellut, että voisin välillä tehdä töitä myös Somaliassa. Joskus kenttätyössä Somaliassa ihmisten kanssa on syntynyt keskustelua siitä, miksi en palaa kokonaan Somaliaan, kun siellä on sekä töitä että tarvetta osaamiselleni. Kyseessä on kuitenkin yli 23 vuotta sisällissodassa ollut maa, joka on tänä aikana muuttunut – aivan kuten minäkin – joten kestäisi kauan päästä sisälle maan nykyiseen menoon. Kuitenkin se, että voin tehdä työtä ja käydä antamassa panokseni toisessa kotimaassani, samoin kuin ihmisten ilo ja saamani vastaanotto, antavat paljon energiaa. Siihen liittyy voimakas vastuun tunne, sillä ihmiset haluavat ja tarvitsevat apua.
Saido Mohamed on Suomen Somalia -verkoston puheenjohtaja. Hän työskentelee Ihmisoikeusliitossa asiantuntijana. Saido Mohamed on perustanut somalialaisnaisia yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen tukevan Women Advocacy, Education and Human Rights kansalaisjärjestön.
This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it.