JULKAISIJA • UTGIVARE • PUBLISHER
Suomen Somalia-verkosto ry
Finnish Somalia Network
www.somaliaverkosto.fi
YHTEYSTIEDOT • KONTAKT • CONTACT
2/2012
PÄÄTOIMITTAJA
CHEFREDAKTÖR
EDITOR
Marja Tiilikainen
TOIMITUSSIHTEERI
REDAKTIONSSEKRETERARE
SUB-EDITOR
Maippi Tapanainen
TOIMITUSKUNTA
REDAKTION
EDITORIAL BOARD
Hassan Abdi Ali
Mohamed Ahmed Elfadl
Peik Johansson
Liisa Laakso
Minna Mayer
Abdirizak Hassan Mohamed
Matti Ripatti
Teppo Tiilikainen

ISSN-L 1799-6163
ISSN 1799-6163

AFRIKAN SARVI
on Somalian, Djiboutin, Eritrean, Etiopian, Sudanin ja Etelä-Sudanin kehityskysymyksiin keskittyvä verkkolehti. Lehteä julkaisee Suomen Somalia-verkosto ry. Afrikan Sarvessa julkaistaan sekä tutkimukseen että käytännön työhön perustuvia artikkeleita ja puheenvuoroja. Afrikan Sarvi on kolmikielinen (suomi, ruotsi, englanti) ja se ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.
AFRIKAS HORN
är en nättidskrift som fokuserar på utvecklingsfrågor i Somalia, Djibouti, Eritrea, Etiopien, Sudan och Södra Sudan. Tidningen utges av Suomen Somalia-verkosto (Finlands Somalia-nätverk). Artiklarna och det övriga innehållet i Afrikas Horn baserar sig på både forskning och praktiskt arbete. Afrikas Horn är trespråkig (finska, svenska, engelska) och utkommer två gånger per år.
HORN OF AFRICA JOURNAL
is an electronic journal which focuses on developmental questions in Somalia, Djibouti, Eritrea, Ethiopia, Sudan and South Sudan. It is published by the Finnish Somalia Network. The articles and other materials are based both on research and practical work. Horn of Africa Journal is trilingual (Finnish, Swedish, English) and it is issued twice a year.

Ohjeita Afrikan Sarven kirjoittajille
Anvisningar för bidragsgivare
Instructions for contributors

TUSMADA WARGEYSKA OO SOOMAALI AH

تعريف عن الصحيفة باللغة العربية

PRÉSENTATION EN FRANÇAIS

Maippi Tapanainen
2/2012

Khat-valistusta opetussuunnitelmiin

Suomessa khatia pidetään huumausaineena, Puntinmaassa sitä saa myydä julkisesti.

”Khat on Somaliassa vähän kuin keskiolut Suomessa”, vertaa Jama Abdifatah Abdullahi. Kun hän kuvailee khatia pureskelevien joutomiesten ajankäyttöä, yhtäläisyydet on helppo havaita. Helposti saatavilla oleva ja mukavasti mielialaa kohottava aines ja runsaasti joutilasta aikaa on joillekin tuhoisa yhdistelmä. Khat-kahvilassa istuskellessa elämä voi lipua ohi ja arki unohtua. Ja kuten Suomessakin, seurauksena on usein avioero.

Khat-mällin pureskelu on Somaliassa vanha traditio. Perinne on kuitenkin murtumassa. Aiemmin vain aikuiset miehet kokoontuivat yhteen käyttämään khatia ja nauttimaan sen piristävästä vaikutuksesta, nyt ikä tai sukupuoli eivät pidättele ja moni jää koukkuun Abdullahi sanoo.

”Khatia käyttävät myös naiset ja nuoret – jopa lapsille myydään halpaa pureskeltavaa.”

Tuotto ei houkuttele kieltämään

Suomessa khat luokitellaan huumausaineeksi, mutta sitä koskeva lainsäädäntö vaihtelee. Esimerkiksi Britanniassa khat on laillinen nautintoaine.

Khat-kimput kulkevat rajan yli auton tavaratilassa.

Somalialaiset eivät yleensä pidä khatia huumeena tai addiktoivana aineena. Kasvin myynti ja käyttö on laillista ja aluepäälliköt keräävät Keniasta ja Etiopiasta tulevista kasveista muhkeat tuontimaksut. Ulkoista painetta khatin käytön lopettamiseen ei siis ole, vaikka sosiaaliset haitat ovat Abdullahin mukaan huomattavia.

Sosiaaliselta puolelta löytyy myös khatin suuntaan työntäviä tekijöitä: Sodan ruhjomassa maassa tuotantoelämä on vaisua, eikä työtä ole tarjolla. Joutomiehiä ja naisia siis riittää.

Abdullahin edustama järjestö Puntland Community ry toteuttaa Puntinmaassa khatin käytön vastaista Khat Awreness and Youth Empowerment -hanketta. Koska khatin käytön vähentäminen ei kuulu virallisille agendoille, ei Abdullahin mukaan valistustyötä sovi Puntinmaassa tehdä suureen ääneen.

Riittävän pientä ääntä pitävät esimerkiksi kirjat, joissa kerrotaan opettavaisia tarinoita siitä, mihin khatin käyttö voi johtaa. Myös terveysasemilla voi valistaa khatin terveyshaitoista, joista Abdullahi kertoo tutkimusten tarjoavan runsaasti tietoa. Pahimmillaan khat voi laukaista maanisen psykoosin.

Kun khat vie miehen

Kun Abdullahi kuvailee tyypillistä tapaa ryhtyä khat-kauppiaaksi, siinä on helppo nähdä suurta ironiaa.

”Khatin myyjät ovat yleensä yksinhuoltajaäitejä, jotka ovat menettäneet miehensä khatille.”

Khat vie miehen, kun tämä alkaa viihtyä liian hyvin khat-kahviloissa, joissa aika lipuu hiljalleen ohi ja mällin jauhaminen miesporukoissa vie paitsi ajan, myös energian.

Monet khat-kauppiaista ovat yksinhuoltajanaisia.

”Khatin myyjät leimautuvat huonoiksi ihmisiksi ja muut yrittävät käyttää hyväkseen koko perhettä”, Abdullahi sanoo. Itse myyjiin projektilla ei pyritä vaikuttamaan, ei ainakaan suoraan. Khatin myynti on elinkeino, ja ilman sitä naiset perheineen olisivat pulassa. Projektin tähtäin on tulevaisuudessa.

”Myyjät ovat naisia, ja vetoamme tuleviin sukupolviin. Vaikka äiti jatkaa khat-kauppiaana, yritämme saada hänet kouluttamaan tyttärensä esimerkiksi sairaanhoitajaksi tai ompelijaksi.”

Lopulta koulutettu lapsi voi antaa äidilleenkin mahdollisuuden lopettaa khat-kauppa.

Projekti toimii Puntinmaan suurissa kaupungeissa, Bosasossa, Garowessa ja Galkacyossa. Suuri osa osallistujista toimii vapaaehtoisina. Projektin toimintatapoja ovat – materiaalin tuottamisen lisäksi – esimerkiksi koulutus- ja urheilumahdollisuuksien tarjoaminen. Projektin päätavoitteena on hiv- ja khat-valistuksen upottaminen koulujen opetussuunnitelmiin.

Maippi Tapanainen

Faktat:

Puntland Community ry on puolueeton ja uskonnollisesti kantaa ottamaton yhdistys, jossa suhtaudutaan ennakkoluulottomasti uusiin ajatuksiin.

Nuorten voimaannuttamiseen ja khatin käytön vähentämiseen tähtäävä Khat Awareness and Youth Empowerment -projekti toimii Puntlandin Bosasossa, Garowessa ja Galkacyossa.

Projektin päätavoitteita ovat nuorten ja naisten yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen sekä hiv- ja khat-valistuksen sisällyttäminen oppikirjoihin.

 
JULKAISIJA • UTGIVARE • PUBLISHER
Suomen Somalia-verkosto ry
Finnish Somalia Network
www.somaliaverkosto.fi
YHTEYSTIEDOT • KONTAKT • CONTACT