JULKAISIJA • UTGIVARE • PUBLISHER
Suomen Somalia-verkosto ry
Finnish Somalia Network
www.somaliaverkosto.fi
YHTEYSTIEDOT • KONTAKT • CONTACT
2/2012
PÄÄTOIMITTAJA
CHEFREDAKTÖR
EDITOR
Marja Tiilikainen
TOIMITUSSIHTEERI
REDAKTIONSSEKRETERARE
SUB-EDITOR
Maippi Tapanainen
TOIMITUSKUNTA
REDAKTION
EDITORIAL BOARD
Hassan Abdi Ali
Mohamed Ahmed Elfadl
Peik Johansson
Liisa Laakso
Minna Mayer
Abdirizak Hassan Mohamed
Matti Ripatti
Teppo Tiilikainen

ISSN-L 1799-6163
ISSN 1799-6163

AFRIKAN SARVI
on Somalian, Djiboutin, Eritrean, Etiopian, Sudanin ja Etelä-Sudanin kehityskysymyksiin keskittyvä verkkolehti. Lehteä julkaisee Suomen Somalia-verkosto ry. Afrikan Sarvessa julkaistaan sekä tutkimukseen että käytännön työhön perustuvia artikkeleita ja puheenvuoroja. Afrikan Sarvi on kolmikielinen (suomi, ruotsi, englanti) ja se ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.
AFRIKAS HORN
är en nättidskrift som fokuserar på utvecklingsfrågor i Somalia, Djibouti, Eritrea, Etiopien, Sudan och Södra Sudan. Tidningen utges av Suomen Somalia-verkosto (Finlands Somalia-nätverk). Artiklarna och det övriga innehållet i Afrikas Horn baserar sig på både forskning och praktiskt arbete. Afrikas Horn är trespråkig (finska, svenska, engelska) och utkommer två gånger per år.
HORN OF AFRICA JOURNAL
is an electronic journal which focuses on developmental questions in Somalia, Djibouti, Eritrea, Ethiopia, Sudan and South Sudan. It is published by the Finnish Somalia Network. The articles and other materials are based both on research and practical work. Horn of Africa Journal is trilingual (Finnish, Swedish, English) and it is issued twice a year.

Ohjeita Afrikan Sarven kirjoittajille
Anvisningar för bidragsgivare
Instructions for contributors

TUSMADA WARGEYSKA OO SOOMAALI AH

تعريف عن الصحيفة باللغة العربية

PRÉSENTATION EN FRANÇAIS

Anna Aguilera-Pesä & Mariko Sato
2/2012

Huutava pula lähes kaikesta

Somalian terveydenhuolto mureni sisällissodan aikana. Nyt sitä rakennetaan uudelleen. Somalimaassa ja Puntmaassa mukana rakennustyössä on suomalainen MIDA FINNSOM -projekti.

Vuonna 1991 Somalian keskushallinnon murtuessa terveydenhuoltoalan systemaattinen koulutus maassa lakkasi ja huomattava osa koulutettua henkilöstöstä pakeni maasta. Nykyinen terveydenhuoltoalan henkilöstö on ikääntynyttä ja alikoulutettua ja heitäkin on liian vähän.

Terveydenhuoltoalan henkilöstön pätevyys ja sen todentaminen muodostavat oman ongelmansa. Sekä Somalimaassa että Puntmaassa on ollut toimiva hallitus jo monta vuotta, mutta molempien terveyssektorit kärsivät edelleen resurssipulasta. Kummallakaan ei ole lainsäädäntöä eikä valtiollista elintä, joka valtuuttaisi terveydenhuoltoalan henkilöstön.

Huutava pula henkilöstöstä

Sekä Somalimaassa että Puntmaassa terveysministeriöt ovat tarttuneet ongelmaan, mutta kehitys on ollut hidasta ja molempien terveyssektorilla toimii sekalainen määrä yksityisiä palveluntarjoajia, joiden pätevyydestä ei ole takeita.

Henkilöstövajetta on joka ammattiryhmässä. WHO arvioi että Somaliassa on 100 000 henkeä kohden vain kolme lääkäriä, yksitoista sairaanhoitajaa ja kolme kätilöä.

MIDA FINNSOM Health-hanke toimii läheisessä yhteistyössä Somalimaan ja Puntmaan terveysministeriöiden kanssa. Ministeriöt molemmilla alueilla ovat halunneet priorisoida julkisten terveyspalveluiden kehittämistä, ja niinpä suurin osa MIDA FINNSOM asiantuntijoista kehittää julkisen sektorin palveluita työskentelemällä julkisissa sairaaloissa.

Syyskuuhun 2012 mennessä projekti on lähettänyt 28 terveysalan ammattilaista Somalimaahan ja Puntmaahan. 19 heistä työskentelee Somalimaassa ja 9 Puntmaassa.

Suhteellisen rauhallinen Somalimaa ja sen kohtalaiset palvelut omaava pääkaupunki Hargeisa ovat vetäneet puoleensa useita kiinnostuneita. Työntekijöiden rekrytoiminen levottomampaan Puntmaahan on käynyt hitaammin. Kaiken kaikkiaan projektiin on hakenut 108 terveydenhuoltoalan ammattilaista, heistä kolmasosa naisia.

Erikoisosaamista maaseudulle

Somalimaan suurimmassa sairaalassa, Hargeisa Group Hospitalissa työskentelee 10 hengen tiimi MIDA FINNSOM-asiantuntijoita, yksi heistä johtaa sairaalaa tällä hetkellä.

Tiimiläisten erityisasiantuntemuksen ansiosta on sairaalaan perustettu koko Somalimaan ainoa dialyysiosasto, joka vastaanottaa munuaispotilaita kaikilta Somalimaan alueilta.

Suomensomalialaiset MIDA FINNSOMilaiset ovat perustaneet sairaalaan myös hammashoitolan. Ennen heidän tuloaan sairaalassa ei ollut toimivia hammashoitopalveluja lainkaan. Nyt sairaalassa toimii peruspalveluja tarjoava hammashoitola, jossa työskentelee paikallisten työntekijöiden lisäksi hammaslääkäri ja hammashoitaja MIDA FINNSOM-projektista. Tarkoituksena on, että he kouluttavat paikallisen henkilöstön niin, että projektin loputtua hammashoitoyksikkö voi jatkaa toimintaansa Hargeisa Group Hospitalissa.

Projektin puitteissa sairaalaan on sekä ostettu että saatu lahjoituksina hammaskirurgisia instrumentteja ja liikuteltava hammashoitoyksikkö.

Hargeisan MIDA FINNSOM-tiimi aikoo syksyn 2012 aikana aloittaa kiertävän päivystyksen Somalimaan maaseudulla, missä terveydenhuoltopalvelujen saatavuus on erittäin huono. Tiimin tarkoituksena on viettää viikko kuukaudesta maaseudulla ja kouluttaa paikallisten terveysklinikkojen henkilöstöä sekä tarjota erikoisosaamistaan pienten klinikoiden käyttöön.

Garowen sairaalan pediatrinen osasto Puntmaassa.

Puntmaassa suurin osa MIDA FINNSOM-tiimin jäsenistä on sijoitettu alueen suurimpaan julkiseen sairaalaan, Garowe General Hospitaliin. Yhteistyössä terveysministeriön kanssa MIDA FINNSOM-tiimi organisoi sairaalan osastot uudelleen.

Terveydenhuoltohenkilöstön akkreditoiminen on laaja ongelma sekä Puntmaassa että Somalimaassa. Puntmaan terveysministeriö on tarttunut ongelmaan Garowe General Hospitalissa ja aikoo MIDA FINNSOM -tiimin tuella uudistaa sairaalan hallinnollista rakennetta ja varmistaa, että siellä saavat jatkossa työskennellä vain pätevät, koulutetut sairaanhoitajat ja lääkärit.

Puntmaassa alkaa syksyllä 2012 ensimmäinen paikallinen anestesiahoitajien koulutus MIDA FINNSOM -tiimin jäsenen aloitteesta. Projekti on tukenut myös Puntmaan terveysministeriötä lähettämällä sinne terveyspolitiikan ja tietotekniikan asiantuntijoita.

Huutava pula laitteista ja välineistä

Komennuksella ei aina ole helppoa. Työoloissa on puutteita, välineiden akuutti puute on suurin ongelma. Projektin budjetti hankkia välineitä on pieni ja laitteistoa tarvitaan paljon enemmän kuin voidaan hankkia.

Projektin työntekijöitä ja projektikoordinaattori Anna Aguilera-Pesä Hargeisa Group Hospitalin varastossa.

MIDA FINNSOM -projektin ohjausryhmän jäsenet ovat lähettäneet syyskuun aikana lahjoituspyyntökirjeen Suomen yliopistollisten sairaaloiden johdolle ja pyytäneet lahjaksi välineitä, joita sairaalat ovat kertoneet tarvitsevansa.

Opetus ja tiedonsiirto paikalliselle henkilöstölle ovat oleellinen osa projektia. Niitä haittaavat opetusvälineiden ja -materiaalin vähäisyys. Projekti on saanut lahjoituksena huomattavan määrän terveydenhuoltoalan kirjoja Kuopion yliopistollisen sairaalan kirjastolta sekä Satakunnan ja Kymeenlaakson ammattikorkeakouluilta. Kirjat on sijoitettu Hargeisa Group Hospitaliin rakennettuun pieneen kirjastoon.

Myös työkulttuuri tuottaa välillä hankaluuksia. Monet projektin työntekijät ovat käyneet Somaliassa edellisen kerran lapsina tai teini-ikäisinä ja sairaaloiden johtamiskulttuuri ja yleiset työkäytännöt ovat heille monesti shokeeraavia. Työaikojen noudattaminen, yleinen aseptiikka ja paikallisten työntekijöiden tuntema epäluulo projektilaisten motiiveja kohtaan ovat yleisiä ongelmia julkisen sektorin sairaaloissa.

Haasteista huolimatta projekti on täydessä vauhdissa niin Puntmaassa kuin Somalimaassakin, ja molempien julkisissa pääsairaaloissa puhaltavat positiivisen muutoksen tuulet.

Paluu Hargeisaan kuin kotiin

ATK-asiantuntija Adan Abdi Ibrahim ja sairaanhoitaja Ahmed Abukar vievät osaamista ja oppia Somalimaahan. Samalla he toteuttavat omaa unelmaansa. Myös paluun nurjempi puoli on tullut tutuksi.

Adan Abdi Ibrahim, 43, lähti projektiin vakain tuumin ja harkiten.

Adan Abdi Ibrahim on ollut mukana MIDA FINNSOM -projektissa seitsemän kuukautta. Hän työskentelee Hargeisa Group Hospitalissa, jossa hän toimii ATK-asiantuntijana. Hänen tehtävänään on luoda sairaalalle toimivat ATK-palvelut sekä kehittää sairaalavälineiden varastointia.

Koulutukseltaan Ibrahim on tietokoneverkko- ja tietoturva -kandidaatti. Suomessa hän on työskennellyt muun muassa Helsingin terveyskeskuksessa.

”Olen seurannut Somalimaan tilannetta pitkään, ja halunnut palata kehittämään maatani – projekti tarjosi tähän hyvän mahdollisuuden”, hän toteaa.

Hänen mukaansa Somalimaahan on ollut helppo sopeutua. Ibrahim on kotoisin Hargeisasta ja hän sanoo, että tulo Hargeisaan tuntui kotiinpaluulta.

Tuttua ja tuntematonta

Mieluisia olivat tutut kulttuuri, kieli ja uskonto. Mutta Ibrahim kertoo myös kärsineensä pienestä kulttuurishokista tultuaan Somalimaahan.

”Alussa tuntui, että ihmiset käyttäytyivät oudosti. Esimerkiksi käydessäni Dahabshiil-pankissa, ihmiset jatkuvasti ohittivat minut jonossa. Kun viimein pääsin palvelutiskille valitin asiasta pankin virkailijalle. Hän vastasi, että asiakkaita on kyllä opastettu jonottamaan, mutta jonottaminen ei vain onnistu.”

Aluksi jotkut paikalliset työntekijät kokivat diasporasta tulleet FINNSOM:laiset uhkaksi omille työpaikoilleen. Yhteistyö työtovereiden kanssa alkoi kuitenkin sujua, kun he näkivät tiimin työn tulokset. Nyt paikalliset ovat hyväksyneet FINNSOM:laiset työtovereikseen.

Ibrahim on ollut tyytyväinen työhönsä sairaalassa ja yhteistyö työkavereiden kanssa toimii hyvin. ATK-työssä suurimpina haasteina ovat hänen mukaansa olleet oikeanlaisten laitteistojen ja tarvikkeiden puute. Haastavaksi on osoittautunut vanhentuneita välineitä pullistelevan varaston organisointikin.

”Sairaala saa usein lahjoituksia, mutta valitettavan usein kyseessä ovat välineet, jotka ovat vanhentuneita tai käyneet lahjoittajille tarpeettomiksi.”

Sekä suomalainen että somalialainen

42-vuotias sairaanhoitaja (AMK) Ahmed Abukar tekee yleensä töitä Helsingissä, Kirurgisessa sairaalassa. Viimeiset seitsemän kuukautta hän on kuitenkin työskennellyt MIDA FINNSOM:ssa, toimipaikkanaan Hargeisa Group Hospital. Anestesiahoitajan tehtävien lisäksi hän kouluttaa anestesiahoitajia ja teho-osaston henkilökuntaa, auttoi perustamaan dialyysiyksikön ja kehittää sekä sitä että sairaalan teho-osastoa.

Abukar kertoo halunneensa aina toimia kehitysyhteistyössä ja kehitysmaassa. Hän on seurannut tiiviisti Somalian jo parikymmentä vuotta kaoottisena säilynyttä tilannetta.

”Kahdessakymmenessä vuodessa kaikki peruspalvelut ovat tuhoutuneet, ja palveluiden kehittäminen on jouduttu aloittamaan alusta. MIDA FINNSOM –projekti tarjosi minulle mahdollisuuden päästä tekemään käytännön kehitysyhteistyötä.”

Ahmed Abukar näkee edustavansa projektissa sekä suomalaisia että somalialaisia.

”Alussa oli haastavaa tottua paikalliseen työkulttuuriin ja ensimmäiset kaksi kuukautta olivat vaikeita”, Abukar kertoo.

Sairaalan tapa työskennellä oli sangen erilainen kuin se, mihin hän oli Suomessa tottunut.

”Oli vaikea hyväksyä, että varattomat potilaat eivät joko saaneet lainkaan hoitoa tai hoito oli huonompaa kuin niillä potilailla, joilla oli varaa maksaa hoidosta.”

Murtuneita ennakkoluuloja

Ahmed Abukar kohtasi Adan Abdi Ibrahimin tavoin ennakkoluuloja työtaipaleensa alussa. Yhdet pelkäsivät, että diasporasta tulevat FINNSOM:laiset vievät työpaikat. Toiset taas ajattelivat, että diaspora tulee vain pitämään hauskaa ja nauttimaan hyvästä ilmastosta.

”Alun ristiriitojen jälkeen paikalliset työntekijät alkoivat nähdä, että FINNSOM:laiset ovat tosissaan ja yhteistyö alkoi sujua”, hän sanoo.

Sairaalan johtokin myöntyi siihen, että varattomille voidaan tarjota ainakin välttämätön hoito. Nykyään esimerkiksi keisarinleikkaukset, jotka aiemmin maksoivat 400-500 dollaria, ovat potilaille ilmaisia.

Myös Ahmed Abukar myöntää kokeneensa kulttuurishokin. Hän on kotoisin Etelä-Somaliasta, eikä ollut aiemmin käynyt pohjoisessa Somalimaassa.

”Minulla oli mielessäni hyvin erilainen kuva Somalimaasta ja somalimaalaisista. Media on luonut eroa ja erilaisuutta somalimaalaisten ja somalialaisten välille, ja minäkin pelkäsin etteivät paikalliset ottaisi minua mielellään vastaan.”

Todellisuus ei vastannut ennakkoluuloja ja Ahmed Abukar kertoo nyt, että paikalliset ovat toivottaneet hänet tervetulleeksi, ja hän itse on viihtynyt hyvin Somalimaassa.

Teksti: Anna Aguilera-Pesä ja Mariko Sato

Anna Aguilera-Pesä työskentelee Kansainvälisessä siirtolaisuusjärjestössä (IOM:ssä) MIDA FINNSOM-hankkeen projektikoordinaattorina.

This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it.

Mariko Sato on sairaanhoitaja ja kehitysmaatutkimuksen maisteriopiskelija.

Kuvat: Saed Guled

Fakta

Kesällä 2011 käynnistynyt MIDA FINNSOM Health-projekti tukee Somalian terveydenhuoltosektoria viemällä Somalimaahan ja Puntmaahan terveydenhuollon tietotaitoa. Projekti rekrytoi alueille väliaikaisesti (6-12kk ajaksi) töihin 50 somalitaustaista terveydenhuollon ammattilaista. Myös rajoitettu määrä kantasuomalaisia ja somalialaisia muiden maiden diasporista osallistuu projektiin. Hanke on kolmivuotinen (2011-2014) ja sitä koordinoi Suomessa Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM, International Organization for Migration). Rahoituksesta vastaa ulkoasiainministeriön Afrikan ja Lähi-Idän osasto.

 
JULKAISIJA • UTGIVARE • PUBLISHER
Suomen Somalia-verkosto ry
Finnish Somalia Network
www.somaliaverkosto.fi
YHTEYSTIEDOT • KONTAKT • CONTACT