2/2011
Print this page

Hallinto tuo turvallisuutta

SSDA ry:n projektin alulle paneman aluehallinnon luoma järjestys on jo houkutellut Himan ja Heebin alueille diasporasta muitakin järjestöjä hankkeineen.

Osman Mohamed Ali ja joukko paikallisia yhteistyökumppaneita seminaarissa Adadossa marrakuussa 2010.

”Kun hanke Himan ja Heebin hallinnon kehittämiseksi vuonna 2007 käynnistyi alueiden järjestäytymisaste oli nolla”, kertoo Osman Mohamed Ali Somali Sosiaalikehitys SSDA ry:stä. Tarve yhteisön järjestäytymiselle ja hallinnon luomiselle Keski-Somaliassa sijaitseville alueille oli ilmeinen, myös diasporan mielestä.

Kehitysprojekti on tuottanut tuloksia. Alueen hallinnoimisesta vastaavat nyt 23-jäseninen parlamentti, jonka klaanit valitsevat, presidentti ja varapresidentti, joiden nimittämisen hoitaa parlamentti, sekä kuusi, presidentin ja varapresidentin valitsemaa ministeriä. Aluehallinnon rahoittaa diaspora.

Himanin ja Heebin tulevaisuutta suunnitellaan nyt systemaattisesti. Viisivuotissuunnitelmassa 2010 – 2014 aluehallinto painottaa turvallisuutta, yhteiskunnallista kehitystä ja piratismista eroon hankkiutumista.

Hallinnon rekrytoimat turvallisuusjoukot ovat pitäneet Al Shabaabin sotilaat enimmäkseen loitolla. Turvallisuus on kohentunut, mutta tilanne vaihtelee. Klaanit voivat joskus joutua konfliktiin keskenään, mutta iso ongelma on muualla. "Vastakkain ovat Al Shabaab ja maltilliset ryhmät", Ali sanoo.

Piratismista ei ilman kansainvälisen yhteisön apua edes ajatella selvittävän. Yhteiskunnassa riittää kehitettävää ja siihenkin aluehallinto tarvitsee kansainvälistä apua. Ensimmäiset, tärkeimmät askelet on kuitenkin jo otettu.

Hallinnolliset rakenteet ovat tehneet vaikutuksen diasporaan. Ihmiset ovat rohkaistuneet ja alueella – johon aiemmin ei kukaan rohjennut tulla – toimii useita eri järjestöjä.

”Mutta SSDA:n projekti oli päänavaus”, Ali muistuttaa.

Ensin oli lukutaitoprojekti

SSDA:n aiemmatkin projektit ovat maininnan arvoisia nekin. 2005 – 2007 kolmivuotisen projektin avulla käynnistynyt osuuskunta toimii edelleen. Projektin aikana 50 paimentolaisperhettä osallistui luku- ja kirjoitustaidon opetukseen. Aamupäivisin koulussa olivat lapset, iltaisin vanhemmat.

Lukutaitoprojektin alussa koulua käytiin ulkona.

Projektin mittaan koulu siirtyi puun alta sisätiloihin. ”He istuivat edelleen matoilla, mutta heillä oli seinät ja katto”, Ali toteaa.

Lukutaitoprojektin onnistumiseen vaikutti merkittävästi hankkeeseen sisältynyt vesialtaiden rakentaminen.

”Koko kylä muuttui, kun paimentolaiset alkoivat kokoontua paikalle, keittämään ja juomaan teetä, sekä oppimaan. Nyt siellä on iso kylä, yli sata asuntoa.”

Maippi Tapanainen

toimittaja, Afrikan Sarven toimitussihteeri