Jaettu viisaus
Monet tarinat ja myytit ovat ihmiskunnan yhteistä omaisuutta. Opettavaiset kertomukset toistuvat eri puolilla maailmaa, usein vain vivahde-erojen sävyttämänä.
Sananlaskujen tarkoitus on niin ikään opettaa. Niissä kiteytyvät pienemmät ja suuremmat kansanviisaudet. Ja laajempien tarinoiden tavoin nekin ovat osa ihmisten yhteistä perintöä, joskus vain idealtaan, mutta usein myös kirjaimellisesti.
Suomessa sananparsia viljelevät arkipuheessaan vain harvat. Lähes jokainen aikuinen osaa kuitenkin täydentää virkkeen ”Talo ilman aitanpolulla astelevaa emäntää...” tai ”Joka kerran keksitään, ...”.
Somalialaisten suullinen perintö on rikas ja ainakin nuorten mukaan heidän vanhempansa osaavat edelleen niitata keskustelun kuin keskustelun päätepisteeseen osuvalla sananlaskulla. Kovin moni niistä kuulostaa tutulta suomalaiseenkin korvaan.
”Af daboolan waa dahab” sanotaan somaliksi ja suomeksi sama asia kiteytyy muotoon ”Vaikeneminen on kultaa”. Kun somalialainen toteaa ”Af wax cunay, xishow”, hän kehottaa ruokittua suuta pysymään kiinni. Sanonta löytää suomalaisvastineensa kehotuksesta olla purematta ruokkivaa kättä.
”Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa” on tuttu varoitus myös somaliksi: ”Booraan hadimo ha qodin, ku dhici doontaana mooye” eli jos kaivat toiselle kuoppaa, varo, ettet putoa sinne itse.
”Nin sabraa sed leh”, kärsivällinen mies saa osansa sanoo somalialainen, suomalainen puolestaan muotoilee saman lupauksen muotoon ”Kärsivällisyys palkitaan”. ”Intaadan falin ka fiirso” eli ”Ajattele ennen kuin toimit”, on jaettua viisautta sekin.
Somaliassa yhden läskinpalan sanotaan pilaavan monta lihapalaa, ”Baruur keliya ayaa baruuryo qudhmisa”. Suomalaisittain varoitetaan yhden mädän omenan pilaavan kokonaisen korillisen lajitovereitaan.
Naisen ja äidin merkitystä ovat korostaneet sananlaskujen laatijat niin Afrikan sarvessa kuin Pohjolassakin. Somaliassa äidin paikka on kotona. ”Guri aan hooyolahayni waa lama degaan”, koti ilman äitiä on kuin autiomaa, siellä sanotaan. Suomalainen nainen on kenties suuntautunut pihalle, onhan ”talo ilman aitanpolulla astelevaa emäntää kuin pilvinen päivä”.
Nainen on miehen menestyksen avain. ”Kaiken takana on nainen” ilmaistaan somaliksi ”Rag haween ayaa kala hor mariya” - nainen saa miehen onnistumaan siinä, missä muut epäonnistuvat. Pahimmillaan naisen paikka on somalialaisen sananlaskun mukaan joko kotona tai haudassa, ”Naag waa guri ama god ha kaga jirto”. Suomalainen sananparsi sijoittaa naisen ”nyrkin ja hellan väliin”.
”Haukkuva koira ei pure”, eikä kai shakaalikaan, sillä ”Dhurwaa kan ciya iyo kan aamusan, kan ciyaa roon”, haukkuva shakaali on vaarattomampi kuin hiljainen. Pieni kasvaa suureksi ja pienet polut johtavat isoille teille ”Wadiiqada yari waddada weyn bay kugu riddaa”. Samalla logiikalla ”Pienistä puroista syntyy suuri virta”.
Ja siinä missä päättämisen vaikeudesta kärsivä suomalainen saattaa sanoa tykkäävänsä sekä äidistä että tyttärestä, samassa tilanteessa oleva somalialainen voi tokaista pitävänsä sekä rasvasta että maksasta, "Xaydha jecli, beerka jecli".
Ja sekin on hyvä muistaa, että ”Aaddane eed ma waayo ”, täydellistä ihmistä ei ole.
Maippi Tapanainen