Oikeuksia ja koulutusta Somalimaan lapsille

Kun Pelastakaa Lasten maaohjelma tukee Somalimaassa lastensuojelumekanismeja, inklusiivista koulutusta ja lapsen oikeudet huomioivaa hallintoa, niin mitä se oikeastaan tekee?

Somalimaan tilanne on ainutlaatuinen monessa mielessä, ja niin on asia myös lasten oikeuksista puhuttaessa. Vain kaksi maata maailmassa ei ole vielä liittynyt lapsen oikeuksien sopimukseen: toinen niistä on Yhdysvallat, toinen Somalia. Somalimaan tilannetta monimutkaistaa se, että vuonna 1991 itsenäiseksi julistautuneen alueen katsotaan virallisesti yhä olevan osa Somaliaa.

Tunnustamattomana valtiona Somalimaa voi pyrkiä kunnioittamaan ja suojelemaan ihmisoikeuksia, mutta oikeuksien raportointi- ja seurantamekanismeista se ei voi hyötyä. Ja mitä käytännön merkitystä Somalimaan lapsen elämään voisi moisilla sopimuksilla ollakaan, niin haasteellisessa tilanteessa kuin heidän maansa elää?

Lähes joka viides somalilapsi kuolee ennen viidettä ikävuottaan. Saman verran on aliravittuja, puhtaasta vedestä ja terveydenhuollosta nauttii alle puolet. Yhdeksän valtiollista sairaalaa ei millään pysty hoitamaan miljoonaa lasta. Indikaattorit näyttävät maan olevan lähestulkoon kriisissä, miksi siis teoretisoimme oikeuksista?

Yksi tuki löytyy Koraanista. Jo siellä mainitaan ihmisoikeudet, joten somalinkieliselle asiaa ei tarvitse erikseen käydä selittelemään.

Somalimaa voi oppia muiden virheistä

Somalimaa on vasta kehittämässä itsenäisen valtion rakenteita ja systeemeitä. Nykyisellään se on demokraattisempi kuin moni muu Afrikan valtio, mutta lasten kuuleminen ei ole prioriteetti, eiväthän päätöksentekoon aina osallistu kaikki aikuisetkaan – ulkopuolelle voivat jäädä naiset, vammaiset ja paimentolaiset.

Kuitenkin juuri kansallisvaltion syntyvaihe tarjoaa oivallisen tilaisuuden oppia muiden maiden virheistä ja vaikkapa laatia uudet lait kunnolla. Kun lapsiystävällisyys, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja tasa-arvoisuus on laeilla taattu, on myös helpompaa vaatia valtion virkamiehiltä hyviä palveluita ja lakien noudattamista. Yksinkertaisimmillaan lastensuojelumekanismi voi tarkoittaa sitä, että kyläläiset tietavat mihin tehdä ilmoitus, jos tyttöä ollaan naittamassa alaikäisenä.

Kun lasten oikeudet – esimerkiksi lasten kuuleminen heitä koskevissa asioissa, peruskoulutus ja lapsen edun huomioon ottaminen oikeuslaitoksissa – “institutionalisoidaan” alusta alkaen, on tie kohti oikeusvaltiota lyhyempi ja mutkattomampi. Se on tie, jonka toivomme Somalimaan valitsevan.

Tavoitteena kestävä kehitys

Kansainvälisessä toiminnassaan Pelastakaa Lapset ry puhuu “lapsen oikeuksien ohjelmoinnista”. Käytännössä se tarkoittaa, että järjestö kaikessa toiminnassaan ottaa huomioon lapsen oikeuksien sopimuksen periaatteet. Hankkeissa lasten mielipiteet pyritään ottamaan huomioon, ja tärkein näkökohta on aina lapsen etu – siitä, mikä se sitten on, voi toki olla montaa mieltä. Selvää on se, että jok’ikisellä lapsella on oikeus koko potentiaalinsa kehittämiseen.

Pelastakaa Lapset työskentelee kehitysmaissa, siis myös Somalimaassa, muiden järjestöjen kautta, eli ei juurikaan itse hankkeita toteuttamalla. Siihen on painava syy. Jos hääräämme toimimassa ja tekemässä, niin työmme jäljet jäävät lyhytaikaisiksi. Jos sen sijaan kärsivällisesti tuemme paikallisia kumppaneita, niin rakenteet ja systeemit kehittyvät pikkuhiljaa vahvemmiksi. Somalimaan kaltainen uusi valtio tarjoaa tähän oivan tilaisuuden.

Me sekä tuemme että potkimme valtion systeemeitä paremmiksi. Haluamme myös varmistaa, että kansalaiset, kansalaisjärjestöjen voimaannuttamina, oppivat vaatimaan oikeuksiaan: laadukkaita palveluita, tasa-arvoa ja avointa tiedotusta. Meidän ensisijainen intressimme ovat tietenkin lapset ja heidän oikeuksiensa puolustaminen – yhdessä heidän kanssaan.

Maaseudun ja kaupunkien kontrastit kasvussa

Vain noin puolet Somalimaan kouluikäisistä lapsista käy koulua – tytöistä vain kolmasosa. Tilanne on toki paranemaan päin, mutta haasteita riittää etenkin paimentolaisten, pakolaisten ja vammaisten lasten saamisessa koulutuksen pariin. Maaseudulla tytöt nähdään edelleen vain tulevina vaimoina ja äiteinä, joille koulunkäynnistä on lähinnä haittaa. Kaupungeissa valtaan nousee uusi sukupolvi, joka on hyvinkin korkeasti koulutettu: monet heistä arabimaissa tai Euroopassa. Kontrasti on suuri.

Useimmilta somalilasten vanhemmilta koulutus puuttuu kokonaan. Niinpä heillä ei ensinnäkään ole selkeää käsitystä koulutuksen merkityksestä tai sisällöstä, eivätkä he juuri pysty tukemaan lapsiaan näiden koulunkäynnissä.

Toiseksi, heillä ei ole tietoa lasten oikeuksista ja niiden toteuttamisesta: minkälainen ruokavalio on pienelle lapselle terveellisin, miksi ihmeessä lapsia ei pitäisi lyödä, mitä haittaa on tyttöjen naittamisesta nuorina, mitä merkitystä leikillä on lapsen kehitykselle tai miksi lasten kanssa pitäisi keskustella.

Suomessa samoista aiheista on keskusteltu kiihkeästikin muutama sukupolvi sitten, mutta nykyisin niitä pidetään itsestäänselvyyksinä.

Koulutuksesta hyötyvät kaikki

Somalilapset ovat perinteisesti oppineet yhteiskunnan arvot perinteisen lain eli xeerin ja uskonnollisen opetuksen myötä. Nyt kun vanhemmat lähettävät lapsensa akateemisuutta painottavaan kouluun, niin riskinä on, että eettinen kasvatus unohtuu. Siksi on tärkeää kouluttaa niin opettajia kuin oppilaitakin lasten oikeuksista ja velvollisuuksista eli yhteiskunnan jäseneksi kasvamisesta.

Pelastakaa Lapset pyrkii työssään tukemaan erityisesti kaikkein haavoittuvaisimpia tai marginalisoituneimpia lapsia. Somalimaassa keskustelemme kylissä varsinkin tyttöjen ja vammaisten lasten koulunkäynnin merkityksestä.

Monet vanhemmat piilottavat vammaiset lapsensa edelleen häveten kotiin, eivätkä usko, että koulutuksesta voisi olla heille hyötyä. Viestimme on, että koulutus tukee sekä yksittäisen lapsen että koko maan kehitystä. Koulutus on sekä oikeus että velvollisuus. Se on myös tie rauhaan, demokratiaan ja vaurauteen.

Kyselimme lapsilta ja aikuisilta eri puolilla Somalimaata, mitä kuuluu hyvään lapsuuteen. Lapset pystyvät aikuisia helpommin ottamaan huomioon toisen näkökulman.

Molemmat ryhmät korostivat hyvää käytöstä, kunnioitusta ja koulutusta. Aikuiset eivät kuitenkaan ottaneet huomioon, miten tärkeitä hyvät vanhemmat, opettajat ja ympäristö ovat lapsen kasvulle. Osallistuminen päätöksentekoon lienee vielä hyvin vieras ajatus. Toki Somalimaassa perheen keskuudessa lasten kanssa keskustellaan spontaanisti, ja lapset saavat olla mukana arkitilanteissa paljon enemmän kuin Suomessa, mutta päätöksiä tekevät vain vanhemmat, lähinnä miehet.

Mitä kuuluu hyvään lapsuuteen?

Kirsi Peltola
Pelastakaa lapset ry:n Itä-Afrikan aluetoimiston (Nairobi, Kenia) lapsen oikeuksien neuvonantaja
Somalimaan vastavalmistunut ”Child Rights Situational Analysis” eli selvitys siitä, miten lasten oikeudet saataisiin parhaiten toteutumaan Somalimaassa