Hitaasti mutta varmasti kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa

Somalimaalla on pitkä tie kuljettavanaan matkalla tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. Naisten mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä lisääntyvät hitaasti, mutta tasaiseen tahtiin.

Yksi suurimmista esteistä somalimaalaisten tyttöjen ja naisten tasa-arvoiselle kohtelulle on sukupuolielinten silpominen – Somalimaassa sen uhriksi joutuu yli 90 prosenttia tytöistä. Silpominen aiheuttaa tytöille elinikäisiä fyysisiä ja psyykkisiä vammoja ja altistaa heidät terveysriskeille koko elämänsä ajaksi.

Ensin on ymmärrettävä haitat

Solidaarisuuden pitkäaikainen somalimaalainen kumppanijärjestö Candlelight for Health and Educationin (CLHE), toteuttaa hanketta, jonka avulla pyritään kohti yhteiskuntaa, jossa tyttöjen ja naisten sukupuolielimiä ei enää silvottaisi.

Eteneminen on hidasta. CLHEssa vaikuttaminen nähdään pidempiaikaisena kokonaisuutena, jossa silpomisen seurauksien ymmärtäminen on ensimmäinen askel. Vasta pidemmällä aikavälillä tavoitteena voi olla, että silpominen merkittävästi vähenee.

”Paljon on tehty, mutta työ on vasta alkuvaiheessa”, sanoo sosiaalityöntekijä Fatima Ahmed Ali, joka on työskennellyt perinteen haitoista tietoa levittävässä hankkeessa marraskuusta 2008 lähtien.

Sukuelinten silpomisen vastaista työtä tehdään Togdheerin ja Sanaagin lääneissä. Hankkeessa koulutetaan opettajia, kätilöitä, sairaanhoitajia ja uskonnollisia johtajia sekä levitetään tietoa sukupuolielinten silpomisen haitoista esimerkiksi radio-ohjelman avulla. Lisäksi hankkeen avulla perustettiin Buraon sairaalan sukupuolielinten silpomisen uhrien hoitoa varten erityinen klinikka.

Vuonna 2011 aloitetaan uusi hankevaihe, jolloin myös Erigavon sairaalan kapasiteettia vastata perinteen terveydellisiin haittavaikutuksiin aiotaan vahvistaa. Tehostamalla terveydenhuollon kykyä vastata sukupuolielinten silpomisen haittavaikutuksiin pelastetaan henkiä sekä Buraossa että Erigavossa.

Silpomisesta jää trauma kehoon ja mieleen

Joulukuussa 2010 Buraon klinikan vuodepetipaikoilla makasi neljä nuorta naista, jotka olivat kaikki tulleet kaukaa pikkukylistä hakemaan apua sukupuolielinten silpomisesta johtuviin terveysongelmiin.

Vasta 17-vuotias nuori nainen oli epäonnistuneen synnytyksen seurauksena koomassa Buraon sairaalassa. Vauva ei päässyt silpomisen takia ulos maailman äitinsä kohdusta. Vauva menehtyi ja äiti päätyi sairaalan sukupuolielinten silpomisen haittavaikutuksiin erikoistuneelle osastolle.

”Synnyttämiseen liittyy erityisiä riskejä naisilla, joiden sukupuolielimet on silvottu. Se on hyvin yleinen fyysinen haittavaikutus”, kertoo sairaalan terveydenhoitaja.

”Ja vaikutushan ei jää vain fyysiselle tasolle, vaan myös jokaisen naisen mieleen ikuiseksi traumaksi.”

Vuonna 2010 klinikalla oli noin 250 potilasta, jotka kaikki hakivat apua sukupuolielinten silpomisen haittavaikutuksiin. Numerot kasvavat vuosittain, kun sana klinikan olemassaolosta kiirii eteenpäin. Muutos on hidasta, sillä naisten ei ole helppo puhua kipeästä asiasta. Pieniä mutta merkittäviä muutoksia on ilmassa. Solidaarisuuden kumppanijärjestön mukaan leikkauksen vaarallisimmasta muodosta (faraoninen) ollaan pikku hiljaa luopumassa ja siirtymässä pienempiin leikkauksiin.

Naisilla avainasema muutoksessa

Naisten seksuaaliterveyden parantamisessa avainasemassa onkin naisten oma voimallistuminen. Kipeistä ongelmista yritetään selvitä vaikenemalla, mutta oikeita muutoksia saadaan aikaan vasta sitten, kun naistenkin ääni kuuluu kaikilla Somalimaan päätöksentekoareenoilla. Naisten ongelmien – kuten sukupuolielinten silpomisen – nostamisessa Somalimaan poliittiselle agendalle avainasema on naisilla ja heidän poliittisella osallistumisellaan.

Sukupuolten välisen tasa-arvon toisessa ohjelmassa Solidaarisuudella on kumppanijärjestönään Nagaad, joka edistää naisten poliittista osallistumista.

Todgheerin läänissä naisia kannustetaan osallistumaan opettamalla heitä lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Lisäksi järjestetään koulutuksia, joissa naiset oppivat omista oikeuksistaan. Vuonna 2010 niihin osallistui 600 tyttöä ja naista.

”Tänään koulutetut naiset ovat vahva osa huomisen yhteiskuntaa. Erityisesti nuorten naisten koulutukseen täytyy panostaa”, sanoo CLHEn perustaja Shukri Ismail.

Solidaarisuuden hankkeen kautta on tuettu Buraon yliopistoa, josta valmistui joulukuussa 2010 yliopistosta 41 nuorta naista liiketalouden ja yhteisökehityksen kurssilta.

”Naisten asema alkaa pikku hiljaa muuttua Somalimaassa. Perheet lähettävät yhä useammin tytötkin kouluun. Näistä tytöistä kasvaa tulevaisuuden päättäjiämme”, yliopiston rehtori totesi valmistuneille pitämässään puhessaan.

”Se, että naiset oppivat laskemaan ja lukemaan avaa heille valtavia mahdollisuuksia”, vahvistaa Nagaad:in Buraon toimiston päällikkö.

”Luku- ja laskutaidon kehityttyä he pystyvät laskemaan tulonsa ja menonsa, ja perustamaan esimerkiksi oman pienyrityksen ilman että he ovat miehistä riippuvaisia. Tämän kautta naisille avautuu myös polku kohti poliittisia päätöksentekoelimiä.”

Osaavat järjestöt jäävät henkiin

Tasa-arvotyön vaikutuksista saatiin esimakua vuoden 2010 vaalien jälkeisessä hallituksessa, kun kabinettiin valittiin kolme naisministeriä.

Uuden hallituksen asennoituminen naisten poliittisen aseman parantamiseen on lupaava, mutta kansalaisyhteiskunnan merkitys sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisessä on avainasemassa.

”Somalimaalaisten kansalaisjärjestöjen tekemä työ on ainutlaatuista, sillä ne vastaavat monista toiminnoista, jotka kuuluisivat valtiolle”, sanoo Suomessakin vuonna 2010 vieraillut Shukri Ismail.

Somalimaassa toimii satoja kansalaisjärjestöjä, joista suurin osa on keskittynyt pääkaupunkiin Hargeisaan. Järjestöt toimivat niin terveys-, koulutus-, ympäristö- kuin toimeentulosektorillakin.

Ulkomaalaiset kansalaisjärjestöt tukevat Somalimaan kehitystä rahallisesti sekä tietotaitoa lisäämällä. Koulutusta tarvitaan edelleen.

”Ennen sisällissotaa paikallisia järjestöjä ei juuri ollut, ja siksi järjestökentän historia ja kokemus on hyvin tuoretta. Jokainen järjestö on joutunut hakemaan oppinsa kantapään kautta. Heikoimmat järjestöt kuolevat ja ammattimaisesti ja luotettavasti toimivat jäävät henkiin. Varmaa on vain, että kansalaisjärjestöjä tarvitaan Somalimaassa nyt ja tulevaisuudessa.”.

Milla Mäkinen-Pottiher
Ohjelmakoordinaattori, Solidaarisuus
Solidaarisuus on 40-vuotias suomalainen kehitysyhteistyöjärjestö, jonka työssä painottuvat tasa-arvo sekä työ ja toimeentulo.