Puhdasta vettä Ikotosiin

Ikotosiin saatiin vesijakeluverkosto ja oppia sen käyttämisestä.

Ikotosiin Imatong-vuorella Ugandan ja Etelä-Sudanin rajalla Ngaluma-joessa ryöppyää kirkasta ja kylmää vettä. Alhaalla laaksossa Ikotosin kylässä veden saanti oli vielä vuosi sitten pääasiassa muutamien porakaivojen varassa.

Kaivoja ei kuitenkaan ollut riittävästi. Kyläläiset hakivat vettä myös joesta, mutta pitkä matka vuorenrinteillä oli raskas.

Nyt Ngaluma-joen vettä virtaa Ikotosin kylässä. Ei tosin joenuomassa, vaan vesijakeluverkostossa, sillä 17 kilometrin pituinen vesiputki yhdistää puhtaan vuoripuron ja kylän. Myös neljä matkan varrella sijaitsevaa pienempää kylää saa putkesta puhdasta vettä.

Vesi ja vessa parantavat elinoloja

Joitakin vuosia sitten katolilainen avustusjärjestö Caritas tutki Itä-Equatorian osavaltiossa Etelä-Sudanissa mahdollisuuksia hyödyntää alueen vesivaroja. Vuorilla vettä on pienissä joissa ja puroissa saatavilla läpi vuoden, joten vesijakeluiden rakentamisessa voitiin hyödyntää painovoimaa. Kokemukset olivat positiivisia.

Myös Ikotosin kyläläiset kiinnostuivat mahdollisuudesta saada vedenjakeluverkosto kyläänsä ja paikalliset viranomaiset päättivät tukea hanketta. Paikallisten aktiivisuus, alueen topografia ja vesivarat olivat ratkaisevia lähtökohtia hankkeen onnistumiselle.

Safe Water for Ikotos -hanke käynnistyi vuonna 2007. Nyt on jäljellä hankittujen tietojen ja taitojen juurruttaminen yhteisön käyttöön ja sen varmistaminen, että paikalliset osaavat jatkossa käyttää ja ylläpitää vesijakeluverkostoa ilman ulkopuolista ohjausta.

Elinolosuhteet paranevat, kun kotitalouksilla on tasaisesti saatavilla puhdasta vettä ja kun hygienia ja sanitaatio ovat riittävällä tasolla. Hankkeen avulla vahvistetaan myös paikallisyhteisön osaamista ja toimintakykyä sekä tuetaan hallinnollisia rakenteita. Nelivuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1,3 miljoonaa euroa.

Yhteistyö on onnistumisen ehto

Hankkeen hyödynsaajina on noin 15 000 Ikotosin kylän ja läänin nykyistä asukasta. Vedenjakeluverkostoa tulee hyödyntämään lisäksi arviolta 40 000 paluumuuttajaa muualta Sudanista ja rajojen ulkopuolelta esimerkiksi Ugandasta. Kotitalouksien lisäksi putkesta vettä saavat useat julkiset rakennukset, kuten tyttöjen yläaste- ja lukiorakennus ja vankila.

Monivuotisen hankkeen onnistuminen on tähän mennessä edellyttänyt rahoituksen, hankeosaamisen, vesi-insinöörien, hygienia- ja sanitaatio-osaamisen lisäksi erityisesti onnistunutta yhteistyötä hallituksen, paikallisviranomaisten ja Ikotosin kylän ja sen lähikylien asukkaiden kanssa.

Etelä-Sudanin hallitus ja Ikotosin paikallisyhteisö ovat edustettuina hankkeen ohjausryhmässä, johon myös Kirkon Ulkomaanapu muiden rahoittajien – Sveitsin Caritas, UNICEF, Swiss Solidarity – kanssa kuuluu. Paikalliset järjestöt ja viranomaiset ovat olleet mukana hankkeen eri vaiheissa alkaen suunnittelusta ja asukkaiden mobilisoinnista koulutuksiin ja ylläpidosta vastaavien vesikomiteoiden perustamisiin.

Ikotosilaiset ovat osallistuneet myös kaivamalla vesijakeluputkille ojat kylässä. Maailman ruokaohjelma WFP jakoi työhön osallistuneille ruokatarvikkeita työpaikkana.

Hyvätkään puitteet eivät korvaa koulutusta

Koska puhtaan veden saatavuus ei itsessään takaa, että vesiperäiset taudit vähenisivät, hankkeen olennaisena osana sen hyödynsaajat ovat saaneet hygienia- ja sanitaatio-opetusta. Koulutus on sisältänyt muun muassa jätehuollon parantamista roskienkeruun avulla ja käymälöiden rakentamista sekä yksityiseen että julkiseen käyttöön.

Kaiken kaikkiaan julkisia käymälärakennuksia on rakennettu 17 ja yksityisiä käymälöitä 180. Ikotosissa paikallinen Youth and Women Association -järjestö oli mukana organisoimassa näitä aktiviteetteja.

Koulutuksella on ratkaiseva merkitys hankkeen kestävyyden kannalta. Vesijakeluverkoston ylläpidon varmistamiseksi on koulutettu yhdeksän paikallista vesiteknikkoa, 36 vesikomitean jäsentä ja 31 hygienia- ja sanitaatioasiantuntijaa.

Haasteita ja onnistumisia

Mittavalla hankkeella on ollut vaikeutensa matkan varrella. Ikotosin kokoisessa kylässä vesijakeluverkoston edellyttämiä materiaaleja ei juuri ole saatavilla, vaan hankinnat on täytynyt tehdä Ugandassa ja Keniassa. Pitkät ja hankalat kuljetusmatkat hidastavat materiaalien toimitusta. Sadekaudella kuljetus on lähes tai täysin mahdotonta.

Monivuotinen ja -vaiheinen hanke vaatii ammattimaista suunnittelua ja osaamista, etenkin, kun korkeaan teknologiaan perustuva vesijakelutoiminta ja sen ylläpito aiheuttavat suhteellisen korkeita kustannuksia. Yksittäiset käyttäjät tai ryhmät voivat kohdistaa veteen taloudellisia intressejä, mutta eivät välttämättä halua osallistua vedenkäytön kustannuksiin kuin minimimaksulla. Joidenkin käyttäjien odotuksena voi jopa olla, että veden tulisi olla ilmaista.

Käynnissä olevan viimeisen vaiheen aikana tuleekin luoda sellaiset rahoitus- ja hallintomekanismit, joilla käyttökustannukset voidaan kattaa kestävästi ja varmistaa, että käyttö on yhdessä sovittavien sääntöjen mukaista ja tasapuolista.

Ngaluma-joen alajuoksulla olevat kylät ovat kritisoineet vedenkäyttöä. Konfliktien ehkäisemiksi yhteisön tulee luoda vedenkäytön hallinnon ja sääntöjen lisäksi rakenteet konfliktinratkaisulle ja pyrkiä ratkaisemaan ristiriidat ennalta. Hanke tukee yhteisöä seuraavien muutaman vuoden ajan, jotta nämä rakenteet saadaan vakautettua

Myös positiiviset tulokset ovat olleet hankkeen kokoluokan mukaisia. Hankkeen johtaja Caritakselta kertoo, että parhaina tuloksina voidaan pitää sitä, että Ikotosissa ja lähikylissä asukkaat saavat nyt puhdasta vettä ja vesiverkosto toimii suunnitellusti. Hankkeen edetessä hyödynsaajat ovat kokeneet hankkeen enenevässä määrin omakseen ja heidän sitoutumisensa ylläpitää ja vastata vesiverkostosta on erittäin korkea.

YK:n Maailman vesipäivänä 22. maaliskuuta juhlitaan vedenjakeluverkoston virallista käyttöönottoa hankkeen eri osapuolien kanssa Ikotosissa.

Talvikki Kiiskinen
Kirkon Ulkomaanavun Sudanin maatoimiston hallinto- ja talouskoordinaattori.

Kirkon Ulkomaanapu on Suomen suurin kehitysyhteistyöjärjestö ja toiseksi suurin humanitaarisen avun kanava. Ulkomaanapu on tehnyt työtä Sudanissa 1970-luvun alkupuolelta asti pääsääntöisesti kumppaniensa kautta. Kumppaneina ovat sekä paikalliset kansalaisjärjestöt, kirkot että kansainväliset avustusjärjestöt. Ulkomaanavulla on ollut toimisto Etelä-Sudanin pääkaupungissa Jubassa toukokuusta 2010 lähtien.