Etiopiassa kehitysyhteistyö ja uskonnot kohtaavat

Arjen yhteistyö sulattaa uskontojen rajat.

Uskonnollisuus on kiinteä ja luonnollinen osa etiopialaisten jokapäiväistä elämää. Kirkot ja moskeijat ovat tärkeä osa kyliä ja kaupunkeja. Ramadan ja muslimien pyhäpäivä perjantai näkyvät katukuvassa ja ihmisten ruokailutavoissa yhtä lailla kuin ortodoksien paastonajat ja sunnuntain kirkkopäivä.

Digisukupolven nuoret eivät välttämättä seuraa vanhempiensa jalanjälkiä uskonnon harjoittamisessa ja kaupunkilaisnuorten elämä on monessa mielessä vapaampaa kuin maaseudulla. Taloudellisesti hyvin toimeentulevissa perheissä lasten ja nuorten eväät tulevaisuutta varten ovat eri maailmasta kuin heidän, jotka syntyvät slummeihin.

Muurarit rakentamassa yhteistä kastelujärjestelmää Amharan alueella.

Yksi hiljattain maata koetelleista ilmiöistä liittyy nuorisotyöttömyyteen. Muutaman vuoden ajan sadattuhannet nuoret läksivät Etiopiasta naapurimaihin etsimään töitä. Moni joutui kurjiin oloihin, osa ei päässyt palaamaan kotiinsa, vaikka olisi niin tahtonut tehdä. Ihmiskauppaakin muuttoliikkeeseen liittyi.

Viimeisin luku kirjoitettiin vuoden 2013 lopulla, kun Saudi-Arabia karkotti maasta 135 000 etiopialaista, jotka joutuivat palaamaan kotimaahansa tyhjin käsin. Heidän kotiuttamisekseen työskennellään nyt ympäri Etiopiaa. Sittemmin maa on rajoittanut matkustusasiakirjojen myöntämistä nuorille.

Kehitysyhteistyössä jaetaan kokemuksia

Etiopia on kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoinen maa. Heimojen ja uskontojen vaikutus näkyy matkalla pohjoisesta etelään – ylänköalueilta alaville maille. Maan väkiluku on kaksinkertaistunut 20 vuoden aikana ja lähes 90-miljoonainen väestö on tärkeiden, tulevaisuuttaan koskevien kysymysten edessä.

Etiopiassa on perinteisesti ollut kaksi suurta uskonnollista ryhmää, ortodoksikristityt ja muslimit. Niiden rinnalle on viime vuosikymmenten aikana tullut kasvava protestanttien yhteisö, jonka tunnemme Mekane Yesus -kirkkona. Suomessa sen yhteistyökumppanina on muun muassa Suomen Lähetysseura, joka on tehnyt pitkään kehitysyhteistyötä Etiopiassa.

Suomen ortodoksisen kirkon rinnalla toimiva lähetystyön ja kehitysyhteistyön kansalaisjärjestö, Filantropia, on toteuttanut Etiopiassa maaseudun kehittämishanketta vuodesta 2006 lähtien. Yhteistyökumppanina on ollut Etiopian ortodoksisen kirkon kehitysapukomissio EOC-DICAC (Ethiopian Orthodox Church Development and Inter-church Aid Commission). 

Lahjalampaan kolme ensimmäistä karitsaa lahjoitetaan edelleen.

Hanke sijoittuu Haikin pikkukaupungin lähikyliin, Amharan alueelle, pääkaupungista Addis Abebasta pohjoiseen. Päätoimintoja ovat olleet vesi- ja ruokaturva sekä naisten toimeentulon parantaminen ja koulutus. Oppia on käyty hakemassa myös Suomen Lähetysseuran työntekijöiltä, jotka ovat kehittäneet työpajoja ja etsivän työn malleja omassa toiminnassaan.

Hankkeen toiminnot on valittu sen mukaan, mitä paikalliset itse pitivät tärkeinä kehittämiskohteina. Koulutukset ovat käsitelleet maanviljelyn ja hygienian lisäksi hiviä ja aidsia sekä haitallisia perinteisiä tapoja, kuten tyttöjen ympärileikkausta, lapsiavioliittoja ja khat-huumeen käyttöä.

Odottamattomana tuloksena paikalliset ovat todenneet uskonnollisten jännitteiden lieventyneen, kun muslimit ja kristityt ovat ponnistelleet yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Vesipisteen tai kastelujärjestelmän rakentaminen vaatii yhteisöiltä työvoimaa ja yhteisten periaatteiden sopimista veden kestävää käyttöä varten.

Vaikeista asioista keskustellaan

Yhteisökeskustelut (community conversations) on todettu toimivaksi malliksi käsitellä vaikeita aiheita. Keskusteluihin osallistuvat yhteisön jäsenet, uskonnolliset johtajat ja paikallisviranomaiset, kaikki saavat ilmaista mielipiteensä ja ratkaisuja mietitään yhdessä.

Uskonnollisten johtajien osallistuminen keskusteluun on tärkeää, sillä juuri he voivat kertoa, ettei uskonto vaadi khatin käyttöä tai tyttöjen silpomista.

Puhdas vesi muuttaa arjen: taudit vähenevät ja vedenhakumatkat lyhenevät. 

Filantropia toteuttaa joka kevät seurantamatkan hankealueelle. Matkalla keskustellaan hankkeesta ja sen toimivuudesta erityisesti paikallisten kyläläisten kanssa. Alueen asukkaat ovat ylpeitä saavutuksistaan, eivätkä pelkää sanoa avoimesti mielipiteitään. 

Monen mielestä esimerkiksi khat on perinteinen tulonlähde, jota käyttävät lähinnä vanhemmat miehet. Kasvava työttömyys on kuitenkin johtanut siihen, että nuoret ovat alkaneet käyttää khatia ajankuluksi. Alueen tulevaisuus on vaakalaudalla, jos yksi sukupolvi nuoria menetetään khatin sivuvaikutuksille. Ratkaisuksi paikalliset toivovat tiedon lisäämistä, ja onpa osa viljelijöistä vaihtanut khat-pellot kasvimaaksi.

Arjen kohtaamiset vievät eteenpäin

Haikin hankkeessa on todettu jo pidemmän aikaa, että arkinen yhdessä tekeminen ja kunnioittava keskusteluyhteys auttavat ylittämään raja-aitoja – myös uskonnollisia.

Leipää siunaava pappi on yksi Haik-projektin vartijoista. 

Filantropia on kristillistaustainen järjestö, jonka periaatteita ovat avoimuus, luottamus ja ihmisten ja luonnon kunnioittaminen. Uskonnollinen tausta ei ole mielestämme rasite, vaan osa toimintatapaa ja identiteettiä. Suomessa vallitsevaan ilmapiiriin verrattuna kenttävierailujen aikana näkee, miten ihmisten hengellisyys saa olla näkyvissä ja osa arkea.

Tämän kevään seurantamatkan aikana puhuttiin paljon paikallisista ja globaaleista kysymyksistä. Jos meitä suomalaisia kiinnostivat paikallisten tapojen syyt ja miesten ja naisten roolit, niin etiopialaiset kumppanit taas halusivat tietää tarkemmin Suomessakin vireillä olevan tasa-arvoisen avioliittolain taustoista ja perusteluista.

Kaikesta ei aina olla samaa mieltä, mutta ratkaisukeskeisyys tuo positiivista virtaa. Monivuotisen yhteistyön hedelmiä poimitaan nyt.

Riina Nguyen

Kirjoittaja on Ortodoksisen kirkon kansainvälinen diakonia ja lähetystyö Filantropia ry:n toiminnanjohtaja. Etiopian hanke saa ulkoministeriön kehitysyhteistyön tukea.

Kuvat: Filantropia ry

Fakta

Mikä Filantropia?

Ortodoksisen kirkon lähetystyötä ja kehitysyhteistyötä tehtiin useiden vuosien ajan kahdessa eri järjestössä, jotka yhdistettiin vuoden 2013 alussa Filantropiaksi. Järjestöllä on toimintaa viidessä eri maassa Itä-Afrikassa ja Itä-Euroopassa.

Hankkeita toteuttavat paikalliset kumppanit Etiopiassa, Keniassa, Tansaniassa, Moldovassa ja Venäjän Karjalassa. Filantropia tukee keräysvaroin katastrofien ja kriisien uhreja – esimerkiksi Syyriassa.

Filantropian toimisto sijaitsee Helsingissä. Järjestöllä on neljä työntekijää ja lähes 400 jäsentä. Puheenjohtajana toimii tällä hetkellä Suomen ortodoksisen kirkon johtaja, arkkipiispa Leo Kuopiosta, ja varapuheenjohtajana Hannele Järvinen Jyväskylästä.

Filantropian toimintaa tukevat julkisista varoista Ulkoasiainministeriö, Euroopan komissio, Suomen ortodoksinen kirkko ja ortodoksiset seurakunnat. Neljännes tuloista tulee yksityislahjoittajilta.

Filantropian kotisivut löytyvät osoitteesta www.filantropia.fi ja Filantropian voi bongata myös Facebookista!