1/2014
Print this page

Uskonnolliset johtajat muutoksen moottoreina

 

Pitkäjänteisessä tasa-arvotyössä avainasemassa ovat paikalliset mielipidevaikuttajat.

Somalimaassa klaanipäälliköillä ja uskonnollisilla johtajilla on runsaasti vaikutusvaltaa. Asenteiden muuttuminen ja tasa-arvon edistäminen on usein heidän vallassaan, sillä sekä klaanien että uskonnollisten johtajien puheiden ja saarnojen viestit kantavat pitkälle.

Johtajien rooli korostuu erityisesti silloin, kun on kyse syvään juurtuneen kulttuuriperimän muuttamisesta. Tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaisessa työssä uskonnolliset johtajat murtavat tuhansien vuosien takaisia uskomuksia.

Somalialaistytöillä on oikeus kasvaa terveeseen aikuisuuteen.

Solidaarisuus on toteuttanut Somalimaassa tyttöjen sukuelinten silpomisen vähentämiseen tähtäävää kehityshanketta yhteistyössä paikallisen kumppanijärjestön Candlelight for Health, Education and Environment (CLHE) kanssa vuodesta 2007 lähtien.

Vuonna 2013 julkaistu UNICEFin ja Somalimaan suunnitteluministeriön yhteinen tilastollinen selvitys tyttöjen sukuelinten silpomisesta kertoo, että lähes jokainen Somalimaan tyttö joutuu sen uhriksi. Hengenvaarallista perinnettä ylläpidetään, koska sen haittavaikutuksia ei ymmärretä.

Silpomisperinteen vaaliminen yhdistetään usein uskontoon. Se, että silpomista esiintyy eri uskontokunnissa kertoo, ettei kyseessä ole uskonnollinen velvoite. Uskonnolliset johtajat ovat kuitenkin yhteisöissään avainasemassa murtamassa ajatusta silpomisesta uskonnollisena velvoitteena .

Solidaarisuuden paikallisen kumppanijärjestön kokemus on osoittanut, että silpomisen haittavaikutuksiin liittyvän tiedon levitessä myös päätöksiä perinteen lopettamiseksi on helpompi tehdä. Työ uskonnollisten johtajien kanssa on paikallisesti suunnitellun hankkeen keskiössä.

Vaaroista kertomista kannustetaan

Somalimaassa Candlelight for Health, Education and Environment -järjestön järjestämissä tapaamisissa uskonnolliset johtavat saavat mahdollisuuden keskustella keskenään uskonnosta ja silpomisesta ja yhteisistä viesteistä silpomisperinteen päättämiseksi.

Yhteisissä kokoontumisissa keskustellaan herkistäkin aiheista.

Kehityshankkeen pienryhmäkoulutuksissa ihmisiä autetaan puhumaan hyvin sensitiivisestä asiasta. On erittäin tärkeää herättää keskustelua tyttöjen sukuelinten silpomisen haittavaikutuksista, sillä naisten terveysongelmia ei edelleenkään välttämättä yhdistetä silpomiseen, vaan ne koetaan osaksi ”naiseutta”.

Somalimaan kylissä julkisia puheita pitäviä uskonnollisia johtajia kannustetaan kertomaan silpomisen haittavaikutuksista omissa julkisissa puheissaan. Kun ymmärrys silpomisen haittavaikutuksista ja terveysseuraamuksista leviää, silpomistapausten määrä vähenee.

Solidaarisuuden silpomisen vastaisen kehityshankkeen vuoden 2013 seurantatiedot osoittavat, että uskonnolliset johtajat ovat lähteneet hyvin mukaan toimintaan. He ovat kannustaneet Buraossa ja Erigavossa pitämissään julkisissa puheissa ja saarnoissa ihmisiä luopumaan silpomisesta.

Yli 90 prosenttia Buraon koulutetuista uskonnollisista johtajista kertoi vuoden 2013 lopussa kannustavansa julkisissa puheissaan ja saarnoissaan ihmisiä luopumaan silpomisesta, kolme neljästä kertoi järjestävänsä vähintään kerran kuussa tapaamisia, joissa käsitellään silpomisen haittavaikutuksia. Erigavon vastaavista johtajista silpomista vastaan puhui julkisesti vain 60 prosenttia, mutta sen vaaroja käsitteleviä tapaamisia he järjestivät lähes yhtä usein kun buraolaiset kollegansakin.

Tasa-arvon edistäminen on mahdollista vain silloin, kun sitä tehdään tiiviissä yhteistyössä molempien sukupuolten edustajien kanssa. Miesten rooli tasa-arvon edistämisessä korostuu perusasetelmaltaan patriarkaalisissa yhteiskunnissa, joissa johtaja-asemissa olevista valtaosa on miehiä. Heidän mukaan saamisensa on tasa-arvotyön perusedellytys.

Solidaarisuus on toteuttanut kehitysyhteistyöhankkeita Somalimaassa yhdessä paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa 2000-luvun alusta lähtien. Työn keskiössä on sukupuolten välinen tasa-arvo. Kaikessa järjestön kehitysyhteistyössä edistetään naisten ja miesten tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua ja hyötyä kehitysyhteistyöhankkeiden tuloksista.

Milla Mäkinen

Kirjoittaja on Solidaarisuuden ohjelmakoordinaattori.

Kuva: Milla Mäkinen, Siru Aura