1/2015
Print this page

Vammaisten oikeudet valtavirtaan Etiopiassa

Vammaisten ihmisten jättäminen yhteiskunnan päätöksenteon ja palveluiden ulkopuolelle tulee kalliimmaksi kuin heidän ottamisensa mukaan kehitykseen

Etiopiassa vammaiset ihmiset ovat köyhimmistä ihmisistä köyhimpiä. Perinteisten uskomusten mukaisesti usein luullaan, että vammaisuus on seurausta synneistä tai pahojen henkien aiheuttamaa. Suurin osa vammaisista lapsista ei koskaan pääse kouluun.

Vaikeasti vammaiset eivät pääse kouluun, koska heiltä puuttuvat tarvittavat liikkumisen apuvälineet. Näkövammaisen liikkuminen vaikeakulkuisissa paikoissa on erittäin vaikeaa, eikä suurin osa ole saanut siihen opetusta.

Viittomakielentaitoisia opettajia ei ole riittävästi kuurojen lasten perusopetukseen, eikä viittomakielen tulkkeja ylemmille koulutusasteille. Kehitysvammaisuutta ja sen syitä ei juurikaan tunneta.

Laidansäädännön toimeenpano heikkoa

Virallisesti Etiopian 86 miljoonasta asukkaasta vain yhdellä prosentilla on jonkinlainen vamma. Tosiasiassa luku on paljon suurempi, sillä vammaisia piilotellaan, eivätkä he näy tilastoissa. Todellinen luku lienee lähellä WHO:n ja Maailmanpankin arvioita, joiden mukaan jokaisen maan asukkaista noin 15 prosentilla on jonkinlainen vamma.

Etiopia on ratifioinut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen vuonna 2012, mutta yleissopimuksen toimeenpano on ollut toistaiseksi hyvin heikkoa. Vammaisten asemaa heikentävät myös yleisesti huono ihmisoikeustilanne, heikentynyt ruokaturva sekä negatiiviset asenteet vammaisuutta kohtaan.

Usein katsotaan, että vammaisille riittäisi hyväntekeväisyys, eikä heitä nähdä aktiivisina toimijoina. 

Etiopian hallituksen vuonna 2009 voimaan saattama uusi järjestölaki on rajoittanut etenkin ihmisoikeusjärjestöjen toimintaa vaikeuttamalla ulkomaisten varojen vastaanottamista. Monet vammaisjärjestöt joutuivat rekisteröitymään uudelleen ja muuttamaan statuksensa ihmisoikeusjärjestöistä hyväntekeväisyysjärjestöiksi. Toiminta on hyvin haasteellista johtuen poliittisesta tilanteesta. Työ vammaisten oikeuksien edistämiseksi kuitenkin jatkuu.

Suomi tukee vammaisten oikeuksia

Suomi solmi diplomaattisuhteet Etiopian kanssa vuonna 1959, kehitysyhteistyö aloitettiin vuonna 1967. Etiopian opetussektoria Suomi on tukenut 1980-luvulta lähtien. Tuki on suunnattu erityisopetukseen, opettajankoulutukseen ja opetuksen laadun kehittämiseen. Tavoitteena on ollut parantunut opetuksen laatu ja eriarvoisuuden vähentäminen.

Vuosina 2008–2012 tuettiin erityisopetusstrategian toimeenpanoa ja päivitettiin strategia vastaamaan paremmin inklusiivisen opetuksen tarpeita. Erityisopetus ja inklusiivinen opetus on valittu yhdeksi läpileikkaavista ohjelmista Etiopian opetussektorin viisivuotissuunnitelmassa.

Erityisoppilaiden osuus on vielä hyvin alhainen, mutta se on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Myös tietoisuus vammaisten lasten oikeudesta koulutukseen on lisääntynyt.

Vuonna 2013 käynnistyneen, opetusta edistävän hankkeen tavoitteena on kehittää opettajainkoulutuslaitosten kapasiteettia inklusiivisen opetuksen ja erityisoppilaiden huomioimiseen tarvittavan pedagogisen osaamisen lisäämiseksi.

Hankkeessa vahvistetaan muun muassa resurssikeskuksien verkostoa. Hankkeen toimeenpanosta vastaa FCG International. Vammaiskumppanuus ry yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa on pyrkinyt varmistamaan vammaisten ihmisten ja heidän järjestöjensä kuulemisen hankkeen toteutuksessa.

Valtaosa Suomen vammaisten oikeuksia edistävästä työstä kanavoidaan perinteisesti suomalaisten vammais- ja kansalaisjärjestöjen sekä heidän afrikkalaisten kumppaneidensa kautta. Esimerkiksi Suomen Lähetysseura on tukenut kuurojen opetusta Etiopiassa jo 30 vuoden ajan, ja yhteisöpohjaisissa hankkeissa pyritään parantamaan myös vaikeavammaisten lasten koulutusmahdollisuuksia.

Vammaisten koulutus ja tasavertaisuus yhteiskunnassa ovat korkealla kaikkien vammaisjärjestöjen prioriteeteissa. Kuva: Laura Poussa

Lokakuussa 2014 Suomen Addis Abeban suurlähetystö järjesti pyöreän pöydän keskustelun, jossa Etiopian hallituksen, vammaisjärjestöjen, kansainvälisten järjestöjen ja avunantajien edustajat pohtivat, miten Etiopian vammaisten asemaa voitaisiin parantaa. Suomen Etiopian suurlähetystyön suurlähettilään Sirpa Mäenpään mukaan vammaisten ihmisten oikeuksia voidaan edistää ottamalla heidät entistä rohkeammin mukaan poliittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon.

Pyöreän pöydän keskustelun loppupäätelmänä oli, että vammaisten ihmisten jättäminen yhteiskunnan päätöksenteon ja palveluiden ulkopuolelle tulee kalliimmaksi kuin heidän ottamisensa mukaan kehitykseen. Vammaisjärjestöt korostavat myös esteettömien ratkaisujen sekä työllistymisen tärkeyttä. 

Lisäksi keskustelun yhteenvedossa todetaan: ”Kaikenlaisen epätasa-arvon kaventaminen on Suomen kehityspolitiikan ydinteemoja. Etiopiassa Suomi edistää vammaisten aseman parantamista kahdenvälisissä kehitysyhteistyöhankkeissa sekä yhteistyössä suomalaisten ja etiopialaisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Oleellista on että vammaisten ihmisten oikeudet ja tarpeet otetaan huomioon kaikissa kehitysohjelmissa.”

Vammaisjärjestöjen työ kantaa hedelmää

Etiopiassa on ollut vammaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeita viidentoista vuoden ajan, mutta esimerkiksi Kuurojen Liitolla on ollut yhteistyötä etiopialaisen sisarjärjestönsä kanssa jo 1980-luvulta lähtien. Suomalaisten vammaisjärjestöjen työ Etiopiassa tapahtuu Vammaiskumppanuusohjelman kautta.

Vammaiskumppanuusohjelman yhdeksästä jäsenjärjestöstä jo viisi toimii Etiopiassa ja muutama muu suunnittelee kehitysyhteistyöhankkeen aloittamista. Suomalaisen yhteistyön kautta vahvistetaan etiopialaisia vammaisjärjestöjä ja tuetaan vammaisten ihmisten koulutusta, työllistymistä ja toimeentuloa.

Kuurojen Liiton kuuroille naisille suunnatussa hankkeessa jaetaan myös tietoa HIV:stä ja Aidsista. Näkövammaisten keskusliitto on tukenut näkövammaisten lasten kouluun pääsyä ja Invalidiliitto puolestaan liikuntavammaisten toimeentuloa.

Kynnys ry:n kehitysyhteistyön painotus Etiopiassa on ollut vammaisliikkeen ja erityisesti vammaisten naisten oikeuksien vahvistamisessa. Myös Abilis-säätiöllä on useita vammaisten oikeuksia edistäviä hankkeita.

Lukutaito on askel itsenäisyyteen

Vammaisen naisen perheen asenne on ratkaiseva tekijä hänen oikeuksiensa toteutumisessa ja mahdollisuuksissaan olla osa yhteisöä. Ethiopian Women with Disabilities National Association (EWDNA) tarjoaa vammaisille naisille vertaistukea, erilaisia koulutuksia ja tietoutta vammaisten oikeuksista.


EWDNA:n vammaisten naisten vertaistukitapaamiset ovat monille naisille ainoita mahdollisuuksia kuulua tasavertaisena yhteisöön. Kuva: Terhi Lindqvist

Suomalaisen Abilis-säätiön tuella EWDNA järjesti äskettäin lukutaitokurssin vammaisille naisille, joilla ei ollut ollut mahdollisuuksia koulunkäyntiin tai ylipäätään osallistua mihinkään kodin ulkopuolella. Syynä eristäytyneisyyteen ovat vanhempien asenteet vammaisuutta kohtaan, ylihuolehtiminen ja tietämättömyys vammaisten mahdollisuuksista.

Lukutaitokurssi mullisti osallistujien elämää, sillä monet heistä tapasivat ensimmäistä kertaa muita vammaisia naisia. Vertaistuen ja kurssin avulla he alkoivat nähdä, että heillä on vaihtoehtoja elämässä.

Liikuntavammaiselle Selamawitille opetus EWDNA:n tiloissa oli ainoita kertoja, kun hän on päässyt pois kotoa. Hän oli erittäin motivoitunut oppimaan ja sai kurssin parhaimpia arvosanoja.

Osallistuminen kurssille ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys, sillä hänen perheensä pyrki estämään hänen osallistumistaan. Selamawitin sisarukset olivat kaikki kouluttautuneita ja työssäkäyviä. Perhe halusi pitää Selamawitin kotona huolehtimassa sisarusten lapsista. Selamawit oli kurssin myötä voimaantunut ja EWDNA:n tuella hän taisteli perheensä asenteita vastaan, jotta hän pystyisi käymään kurssin loppuun ja oppimaan lukemaan ja kirjoittamaan.

Kurssin päätytyttä Selamawit haaveili tulevaisuudesta ensimmäisen kerran eläessään. Selamawit halusi perustaa pienen kioskin, josta hän saisi oman toimeentulon. Omilla tuloilla hän olisi vähemmän riippuvainen perheestään ja saisi elää itse valitsemallaan tavalla. Siihen asti taistelu perheen asenteita vastaan jatkuu. EWDNA:n sosiaalityöntekijä toimii välittäjänä ja pyrkii muuttamaan perheen asenteita positiivisemmaksi, jotta he tukisivat Selamawitin itsenäistymistä samalla tavalla kuin Selamawitin sisarusten kohdalla.

Vammaisten naisten tilanne on erityisen hankala. He jäävät usein ilman koulutusta, koska heidän työllistymismahdollisuuksiinsa ei uskota. Kouluttamattomuus ja työttömyys lisäävät köyhyyden kierrettä ja suuri osa Etiopian vammaisista naisista elää absoluuttisessa köyhyydessä. Koulutus ja vertaistuki lisäävät heidän omanarvontuntoaan ja sen myötä aktiivisuutta. Kun asenneilmapiiri muuttuu myönteisemmäksi naisia kohtaan, myös vammaisten tyttöjen vanhemmat harkitsevat lastensa kouluttamista.

Vuonna 2012 hyväksytyn Kehityspoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti Suomen valtion rahoittaman kehitysyhteistyön tulee olla ihmisoikeusperustaista ja keskittyä erityisesti niin sanottujen haavoittuvien ryhmien oikeuksien edistämiseen. Vammaisten oikeuksien valtavirtaistaminen kaikkeen toimintaan on se toimintatapa, jolla vammaisten oikeuksia tulisi ensisijaisesti edistää.

Tulevaisuudessa onkin tärkeää, että yhä useampi järjestö ottaa toiminnassaan huomioon vammaisten ihmisten oikeudet. Tässä työssä paikalliset vammaisjärjestöt voivat toimia tukena ja asiantuntijoina.

ECDD valtavirtaistumisen tukena 

Ethiopian Center for Disability and Development (ECDD) on paikallinen vammaisten oikeuksien valtavirtaistamista toteuttava kansalaisjärjestö. Kynnys ry:n tuella ECDD tekee yhteistyötä etiopialaisten yliopistojen kanssa edistääkseen vammaisten opiskelijoiden inklusiivista opetusta.

ECDD:n kouluttajat voimaannuttavat vammaisia opiskelijoita ajamaan ja vaatimaan palveluja yliopistokampuksilla. Kuva: Mina Mojtahedi

Etiopian valtio on viime vuosina panostanut opintojen tarjontaan kaikille etiopialaisille. Vammaisille osallistuminen yliopisto-opintoihin ei kuitenkaan ole mahdollista suurimmassa osassa Etiopian yliopistoja.

Liikuntavammaiset eivät pääse luokkiin, toimistoihin, kirjastoihin, asuntoloihin ja vessoihin, koska kampukset ovat esteellisiä. Kuuroja opiskelijoita otetaan kirjoille ainoastaan Addis Abeban yliopistoon, mutta sielläkään kuuro opiskelija ei voi vapaasti valita, mitä opiskella, sillä viittomakielentulkkeja on hyvin rajallisesti. Sokeille opiskelijoille ei ole kaikissa yliopistoissa opetusmateriaalia sähköisessä muodossa tai pistekirjoituksella. 

Vähitellen Etiopian yliopistot ovat yhä enemmän kiinnostuneet tarjoamaan opetusta vammaisille opiskelijoille, mutta niillä ei ole tietoa, mitä inklusiivinen opetus tarkoittaa ja mitä palveluja pitäisi tarjota. ECDD:n rooli on hyvin merkittävä. Se luo yhteyksiä yliopistoihin, kertoo vammaisten opiskelijoiden tarpeista ja tarjoaa teknistä tietoa, miten kampukset rakennetaan esteettömiksi sekä miten huomioidaan kuurot ja sokeat opiskelijat. Järjestöt kuten ECDD ja muut paikalliset vammaisjärjestöt toimivat resursseina tahoille, jotka valtavirtaistavat vammaisten oikeuksien toteutumista.

Vammaiskumppanuus ry edistää vammaisten oikeuksien valtavirtaistamista tarjoamalla koulutusta sekä neuvontaa vammaisten oikeuksista ja heidän huomioimisestaan kehitysyhteistyössä. Syksyllä 2015 tavoitteena on kouluttaa etiopialaisia yhteistyöjärjestöjä toimimaan paikallisina vammaisten oikeuksien asiantuntijoina ja näin vahvistaa paikallista osaamista ja asiantuntijuutta asian tiimoilta. Myös Addis Abebassa järjestetyssä pyöreän pöydän tilaisuudessa toivottiin, että avunantajat ja yksityissektori näkisivät vammaiset ihmiset kehityksen voimavarana.

Mari Koistinen ja Mina Mojtahedi

This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it. ja This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it.

Mari Koistinen toimii ohjelmasuunnittelijana Vammaiskumppanuus ry:ssä ja Mina Mojtahedi kehityskoordinaattorina Kynnys ry:ssä.

Fakta

Vammaiskumppanuus ry on yhdeksän suomalaisen vammaisjärjestön kehitysyhteistyöjärjestö, joka toimii yhteistyö-, koordinaatio- ja asiantuntijaelimenä vammaisalan kehitysyhteistyötä koskevissa kysymyksissä kotimaisilla ja kansainvälisillä foorumeilla. Lisäksi Vammaiskumppanuus neuvoo, kouluttaa ja tiedottaa kehitysmaiden vammaisia koskevista asioista Suomessa.

Kynnys ry on eri tavoin vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeusjärjestö, joka työskentelee vammaisten henkilöiden yhdenvertaisten oikeuksien toteutumiseksi ja tukee ja aktivoi vammaisia henkilöitä toimimaan itse omien oikeuksiensa puolesta. Kynnys ry on myös yksi Vammaiskumppanuus ry:n jäsenjärjestöistä.

Pääkuva: Laura Poussa/Invalidiliitto

Lähteet

Einola-Head, Outi (2014). Etiopiassa nostettiin vammaisten asiat pöydälle. Ulkoasiainministeriö, uutiset 27.10.2014.

Kahdenvälinen yhteistyö Etiopiassa. Suomen suurlähetystö, Addis Abeba.

WHO/World Bank (2011). World Report on Disability.