Huumeiden tuntematon kulttuurihistoria

Jaakko Hämeen-Anttila: Trippi ihmemaahan, huumeiden kulttuurihistoria. Otava, 2013. 237 s.

Hämeen-Anttilan Trippi ihmemaahan on huumeiden kulttuurihistoriaa avoimesti käsittelevä teos. Aihepiiri on teemallisesti laaja ja osittain arkakin, mutta kirja avaa kattavalla tavalla huumeiden roolia yhteiskuntien historiassa ja siten saattaa nykyiset huumeongelmat toisenlaiseen valoon.

Teoksessa käsitellään aihepiiriä faktapohjaisesti ja seikkaperäisesti monesta eri näkökulmasta. Isossa osassa ovat menneiden vuosisatojen kirjailijoiden omat huumekokemukset sekä yleisimpien huumausaineiden historialliset merkitykset. Kirjassa kuvataan, miksi tiettyjä aineita on käytetty, millaisia vaikutuksia niillä on ollut, ketkä ovat olleet tavanomaisia käyttäjiä ja miten kyseisen aineen rooli on historiassa muuttunut.

Toisin kuin nykyisin usein ajatellaan, huumeiden viihdekäyttö ei alkanut 1960-luvulta, vaan sen historia on jäljitettävissä pari sataa vuotta taaksepäin. Lääkinnällisen käytön tunnettu historia ulottuu vieläkin pidemmälle. Huumeiden ja lääkeaineiden kehittely on edennyt rinta rinnan ja eri aineita on käytetty ja voidaan edelleen käyttää erilaisin tavoin.

Kirjan lopussa käsitellään nykyisen huumelainsäädännön taustoja ja sitä, miten kriminalisointi sekä esimerkiksi maailmansodat ovat muuttaneet suhtautumista huumeisiin. Yhtenä mielenkiintoisena aiheena on huumeiden rooli lääkäreiden ja psykiatrien työssä menneiden vuosikymmenien aikana.

Huumeiden varhaishistoria on pysynyt pitkään vaiettuna aihepiirinä, joten Hämeen-Anttilan kokoava teos on erittäin merkityksellinen. Kirjassa avataan huumausaineiden historiaa tavalla, joka rikkoo sitä vahvaa negatiivista leimaa, joka huumausaineisiin nykyaikana lähes automaattisesti liitetään.

Teos ei kuitenkaan ole puheenvuoro huumaavien aineiden puolesta, vaan tavoitteena on nykyisen huumeongelman asettaminen laajempaan mittakaavaan ja oikeaan ajalliseen ja paikalliseen kontekstiin. Tässä kirjailija onnistuu hyvin. Aiheesta kirjoittaminen on vaatinut valtavien tausta-aineistojen läpikäymistä ja monen eri kulttuuritaustan syvällistä tuntemusta. Kappaleet ovat tiiviitä ja asioita käsitellään monipuolisesti eri näkökulmista. Asioissa edetään johdonmukaisesti ja vilkkaasti eteenpäin.

Huumeilla on suuressa osassa maailmaa melko vähäinen rooli yhteiskunnassa, mutta niihin suhtautuminen ja niitä koskevat käytännöt, tavat ja lait kertovat paljon meistä ihmisinä. Se millainen näkökulma aiheeseen otetaan, ei ole yhdentekevää ongelmanratkaisun onnistumisen näkökulmasta.

Hämeen-Anttilan teos saa lukijan ymmärtämään syvällisemmin menneitä ja nykyisiä yhteiskunnallisia käytäntöjä sekä arvoja asiaan liittyen ja kenties myös kyseenalaistamaan nykyisiä lakipykäliä ongelman ratkaisuyrityksinä.

Minna Meyer