JULKAISIJA • UTGIVARE • PUBLISHER
Suomen Somalia-verkosto ry
Finnish Somalia Network
www.somaliaverkosto.fi
YHTEYSTIEDOT • KONTAKT • CONTACT
2/2013
PÄÄTOIMITTAJA
CHEFREDAKTÖR
EDITOR
Marja Tiilikainen
TOIMITUSSIHTEERI
REDAKTIONSSEKRETERARE
SUB-EDITOR
Maippi Tapanainen
TOIMITUSKUNTA
REDAKTION
EDITORIAL BOARD
Hassan Abdi Ali
Mohamed Ahmed Elfadl
Peik Johansson
Liisa Laakso
Minna Mayer
Abdirizak Hassan Mohamed
Matti Ripatti
Teppo Tiilikainen

ISSN-L 1799-6163
ISSN 1799-6163

AFRIKAN SARVI
on Somalian, Djiboutin, Eritrean, Etiopian, Sudanin ja Etelä-Sudanin kehityskysymyksiin keskittyvä verkkolehti. Lehteä julkaisee Suomen Somalia-verkosto ry. Afrikan Sarvessa julkaistaan sekä tutkimukseen että käytännön työhön perustuvia artikkeleita ja puheenvuoroja. Afrikan Sarvi on kolmikielinen (suomi, ruotsi, englanti) ja se ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.
AFRIKAS HORN
är en nättidskrift som fokuserar på utvecklingsfrågor i Somalia, Djibouti, Eritrea, Etiopien, Sudan och Södra Sudan. Tidningen utges av Suomen Somalia-verkosto (Finlands Somalia-nätverk). Artiklarna och det övriga innehållet i Afrikas Horn baserar sig på både forskning och praktiskt arbete. Afrikas Horn är trespråkig (finska, svenska, engelska) och utkommer två gånger per år.
HORN OF AFRICA JOURNAL
is an electronic journal which focuses on developmental questions in Somalia, Djibouti, Eritrea, Ethiopia, Sudan and South Sudan. It is published by the Finnish Somalia Network. The articles and other materials are based both on research and practical work. Horn of Africa Journal is trilingual (Finnish, Swedish, English) and it is issued twice a year.

Ohjeita Afrikan Sarven kirjoittajille
Anvisningar för bidragsgivare
Instructions for contributors

TUSMADA WARGEYSKA OO SOOMAALI AH

تعريف عن الصحيفة باللغة العربية

PRÉSENTATION EN FRANÇAIS

Maippi Tapanainen
2/2013

Koulu kuuluu köyhillekin

Suomalainen SORASOD ry on yksi harvoista Etelä-Somaliassa toimivista kansalaisjärjestöistä.

Beled Hawo – somaliksi Beledxaawo tai Buuloxaawo – on Gedon eli Somalian suurimman maakunnan toiseksi suurin kaupunki. Se sijaitsee kolmen valtakunnan – Somalian, Kenian ja Etiopian – rajamailla. Itse kaupunki leviää yli Somalian ja Kenian rajan. Beled Hawon perusti vuonna 1910 nainen nimeltään Xaawo Cismaan Gurey ja sananmukaisesti sen nimi tarkoittaakin Xaawon kaupunkia.

Al Shabaab, sitä vastustava Ahlu Sunna Waljama'a ja hallituksen omavaltaisesti toimivat joukot tekevät alueesta levottoman ja pitävät avustusjärjestöt etäällä. Suomalainen SORASOD ry on yksi niistä harvoista kehitysyhteistyöjärjestöistä, jotka Beled Hawossa toimivat. Järjestön sihteeri, projektikoordinaattori Idiris Farah muistuttaa, että tutumpien kahnausten lisäksi rauha Etiopian kanssa on solmimatta, joten jännitteitä riittää moneen suuntaan.

Vaikeat olot näkyvät SORASODin ylläpitämän Waaberi-koulun arjessa. Opettajien ja muun kouluille tavallisemman henkilökunnan lisäksi sitä valvovat turvamiehet. Kolmessa vuodessa järjestö on kuitenkin kasvattanut tukemastaan koulusta merkittävän opinahjon Beled Hawon lapsille ja nuorille.

”Oppilaita on nyt viisi sataa, sekä tyttöjä että poikia, molempia sekä ylä- että alaluokilla”, Idiris Farah kertoo. ”Koulu oli olemassa jo aiemminkin, mutta aloittaessamme oppilaita oli vain 180.”

Oppilasvalinnat sosiaalisin perustein

Koulun erityinen ylpeydenaihe on tietokoneluokka. Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen omistama Omnia-koulutuskuntayhtymä on lahjoittanut SORASODin ylläpitämälle Waaberi-koululle 40 tietokonetta ja tehnyt siitä Etelä-Somalian ainoan koulun, jonka oppilaille tietotekniikka voidaan käytännössä opettaa.

SORASOD ry tukee Gedon maakunnan kehitystä.

Sodan rikkirepimässä Somaliassa koulunkäynti ei ole lapsille itsestään selvä oikeus. Rahalla kouluun pääse aina, sillä kylliksi maksaville löytyy yksityisiä oppilaitoksia. Waaberi-koulu valitsee oppilaansa sosiaalisin perustein eli etusija on köyhimmillä.

Idiris Farah kertoo kuitenkin, että Waaberi-koulunkaan eivät kaikki pääse. ”Oppilaat on pakko valita. Jos perheessä on esimerkiksi viisi lasta, kaikkia ei kouluun voida ottaa.”

Tyttöjä on Idirisin mukaan Somaliassa koulutettu aina siinä kuin poikiakin. ”Itse kävin aikoinani sotilasakatemian, ja sielläkin oli paljon naisia.”

Pojan hyväksi tilanne perheessä kääntyy yleensä vasta silloin, kun koulutettavia on monta ja vanhemmat joutuvat valinnan eteen. ”Silloin vanhemmat yleensä ajattelevat, että pojan kouluttaminen kannattaa enemmän kuin tytön.”

Lukioon Keniaan

Vanhimmat koulun opettajista ovat saaneet koulutuksensa Somaliassa, mutta nuorempien on tutkinto yleensä kenialaisesta oppilaitoksesta. Kenia on suuntana myös niille Waaberi-koulun oppilaille, jotka haluavat jatkaa koulunkäyntiään peruskoulua pidemmälle. Koska Beled Hawo on käytännössä kaksoiskaupunki, lukion suorittaminen naapurimaan puolella ei tuota suurta ongelmaa. Siirtymistä kenialaiseen lukioon helpottaa myös se, että Waaberi-koulussa noudatetaan Kenian opetussuunnitelmaa.

”Lukio ei ole kovin kallis ja monille myönnetään stipendi kulujen kattamiseksi”, Idiris Farah kertoo. Yliopistoon halajavat joutuvat hakeutumaan joko Mogadishuun tai ulkomaille – yleensä Keniaan.

Waaberi-koulun oppilaille peruskoulu ei ole pakkopullaa.

Koulutuksen merkitystä Somaliassa ei voi yliarvioida. Sisällissodan jalkoihin jäänyt sukupolvi on suurelta osin kokonaan ilman koulutusta ja perustaidotkin, kuten lukeminen ja kirjoittaminen, puuttuvat monelta.

Lasten opettaminen ei siis riitä, kun Somaliaa aletaan rakentaa raunioista. Myös SORASOD panostaa aikuiskoulutukseen. Waaberi-koulun tietokoneluokka on iltaisin aikuisopiskelijoiden käytössä.

Ennemmin tai myöhemmin koittaa päivä, jolloin jokaisen panosta tarvitaan jälleenrakennuksessa, Idiris Farah uskoo.

Maippi Tapanainen

Kuvat: SORASOD ry:n arkisto.

 
JULKAISIJA • UTGIVARE • PUBLISHER
Suomen Somalia-verkosto ry
Finnish Somalia Network
www.somaliaverkosto.fi
YHTEYSTIEDOT • KONTAKT • CONTACT