Marja Tiilikainen

Oppiminen on oikeus

YK:n vuosituhattavoitteiden mukaan vuoteen 2015 mennessä kaikilla lapsilla – sekä tytöillä että pojilla – tulisi olla mahdollisuus peruskoulutukseen. Somaliassa tästä tavoitteesta ollaan vielä kaukana. Yli kaksi vuosikymmentä sitten Somalian valtiollinen koulutusjärjestelmä romahti yhdessä valtion muiden instituutioiden kanssa, ja seurauksena on ollut alikoulutettujen lasten ja nuorten aikuisten sukupolvi.

Ilmaisen ja kaikille saavutettavissa olevan perusopetuksen sekä yhtenäisen, valtakunnallisen opetussuunnitelman luomisen tulisi olla Somalian hallituksen kiireellinen prioriteetti, kirjoittaa tässä Afrikan Sarven numerossa yhdysvaltalainen Abdinur Mohamud, joka on toiminut myös Somalian opetusministerinä. Hän luotaa artikkelissaan Somalian koulutusjärjestelmän historiallisia kehitysvaiheita ja nykyistä pirstaloitumista. Sotilashallinnon aikana tunnetuksi tullut iskulause ”Bar ama Baro – Opi tai Opeta” on Somaliassa nyt yhtä ajankohtainen kuin 1970-luvulla.

Köyhyyden ja koulutusjärjestelmien rakenteellisen heikkouden lisäksi asenteet estävät lasten koulunkäyntioikeuksien toteutumista: naissukupuoli, vähemmistöasema ja vammaisuus sulkevat koulun oven monen Afrikan sarvessa asuvan lapsen kohdalla. Tytti Matsinen mainitsee vammaisten asemaa Etiopiassa käsittelevässä jutussaan, että vuosina 2011–2012 kouluun pääsi vain 3,2 prosenttia vammaisista etiopialaisista lapsista. Etiopiassa oman haasteensa lasten koulunkäyntiin tuo vähemmistökielten kirjo: kirjoitusjärjestelmien ja oppimateriaalien tuottaminen on vaativaa perustyötä, joka tukee pieniin kieliryhmiin kuuluvien lasten koulunkäyntiä. Sari Lehtelä kertoo jutussaan lisää Suomen Lähetysseuran Etiopiassa tekemästä työstä pienten kieliryhmien parissa.

Koulunkäyntiin liittyvät mahdollisuudet ja haasteet liikuttavat ihmisiä myös yli rajojen. Intia on suosittu kohde Afrikan sarvesta tuleville opiskelijoille, jotka etsivät jatkokoulutusmahdollisuuksia ja parempaa elämää, kuvaa Geetha Ganga reportaasissaan Intian Chennaista. Lisäksi tässä lehdessä kerrotaan somalidiasporan koulunkäynnin haasteista Helsingissä ja Torontossa, jossa asuu valtaosa Kanadan somaliväestöstä.

Erityisesti opetukseen ja koulutukseen nivoutuvien teemojen lisäksi tässä Afrikan Sarven numerossa käsitellään muun muassa Afrikan sarven naisten roolia ja kokemuksia osana konfliktia ja ilmastonmuutosta (Johanna Paajanen, Laura Sundblad) sekä poliittisessa päätöksenteossa (Shukria Dini). Ympäristökasvatuksesta saatuja kokemuksia itäisestä Afrikasta pohtii puolestaan Henna Rouhiainen.

Tässä vain muutamia poimintoja lehden sisällöstä. Toivotamme lukijoillemme antoisia hetkiä Afrikan Sarven parissa!

Marja Tiilikainen