2/2012
Print this page

Kansallinen toimintaohjelma tyttöjen ympärileikkausten estämiseksi

Sosiaali- ja terveysministeriö on julkistanut Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelman vuosille 2012-2016. Toimintaohjelman tarkoituksena on luoda pysyviä valtakunnallisia ja alueellisia rakenteita tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyyn sekä tehostaa yhteistyötä, selkeyttää työnjakoa ja parantaa koordinaatiota eri viranomaistahojen ja muiden toimijoiden kesken. Toimintaohjelman päätavoitteena on estää tyttöjen ympärileikkaukset Suomessa, sekä lisätä jo ympärileikattujen naisten hyvinvointia ja elämänlaatua.

Toimintaohjelma on laadittu tueksi niille, jotka kohtaavat työssään ympärileikattuja tai leikkausuhan alaisia tyttöjä ja heidän perheitään. Toimintaohjelmassa korostetaan laajaa vastuunottoa: vastuu ympärileikkausasian puheeksi ottamisesta ja ennaltaehkäisystä on kaikilla lapsiperheiden kanssa terveydenhuollossa työskentelevillä, esimerkiksi neuvoloissa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa, sekä sosiaalihuollossa.

Tyttöjen ympärileikkaus on ensisijaisesti afrikkalainen perinne, jota on harjoitettu jo ennen kristinuskoa ja islamia yli 2000 vuotta sitten. Suurin osa maailman ympärileikatuista naisista asuu 28 Afrikan ja Lähi-idän maassa. Määrällisesti tarkasteltuna kaikista ympärileikatuista naisista lähes puolet asuu kahdessa väkirikkaassa maassa, Egyptissä ja Etiopiassa. Tyttöjen ympärileikkauksia on raportoitu myös joistain Aasian maista (mm. Indonesia, Thaimaa, Malesia) ja Pohjois-Irakin Kurdistanista.

Tyttöjen ympärileikkauksella tarkoitetaan erityyppisiä naisten sukuelimiin kohdistuvia toimenpiteitä, jotka tehdään kulttuurisista tai muista ei-hoidollisista syistä. Nämä toimenpiteet voivat vaihdella sukuelinten pistämisestä tai viiltämisestä ulkoisten sukuelinten osittaiseen tai täydelliseen poistamiseen.

Monet maailman ympärileikatuista naisista ovat muslimeja, mutta monissa islamilaisissa maissa käytäntö on tuntematon. Lisäksi sitä harjoitetaan kristittyjen, juutalaisten ja animistien keskuudessa alueilla, joilla tapa on yleinen. Tyttöjen ympärileikkausta perustellaan kulttuurisilla, uskonnollisilla, moraalisilla, sosiaalisilla, taloudellisilla, seksuaalisilla sekä esteettisyyteen ja puhtauteen liittyvillä syillä. Monet uskomukset ylläpitävät perinnettä. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan tyttöjen ympärileikkausten määrä näyttää kuitenkin olevan laskusuunnassa.

Ympärileikkaajia Hargeisassa osallistumassa koulutukseen, jossa heille kerrotaan perinteen haitallisuudesta.

Tilanne Suomessa

On hyvin vaikea arvioida, kuinka moni tyttö Suomessa kuuluu riskiryhmään tulla ympärileikatuksi. Suomessa tyttöjen ympärileikkausilmiöön alettiin kiinnittää huomiota 1990-luvun alussa, jolloin maahanmuuttajien määrä maassa kääntyi nopeaan kasvuun. Ensimmäiseksi asia nousi esiin somalialaisten turvapaikanhakijoiden myötä. Niistä maahanmuuttajaryhmistä, joiden lähtömaissa harjoitetaan tyttöjen ympärileikkausta, somalialaiset ovat edelleen suurin ryhmä. Mutta somalialaisten lisäksi on lukuisia muita pienempiä ryhmiä, joiden kohdalla ympärileikkauksen mahdollisuutta ei tulisi unohtaa; näitä ovat esimerkiksi etiopialaiset, egyptiläiset, sudanilaiset, gambialaiset, eritrealaiset, nigerialaiset, ghanalaiset, kenialaiset ja Irakin kurdit. Mikäli otetaan huomioon maahanmuuttajataustaisten miesten ja naisten määrä niistä lähtömaista, joissa harjoitetaan jonkin tyyppistä tyttöjen ympärileikkausta, saadaan yhteismääräksi noin 27 000 henkeä (käytettäessä Tilastokeskuksen tilastoja vuodelta 2011). Tätä voidaan pitää erittäin karkeana arviona siitä, kuinka suurta osaa väestöstä tyttöjen ympärileikkausperinne saattaa tavalla tai toisella Suomessa koskettaa.

Suomessa tyttöjen ympärileikkaus on kielletty rikoslain mukaan. Suomessa ei ole oikeuskäytäntöä tyttöjen ympärileikkauksen osalta, mutta kaikkien ympärileikkausmuotojen katsottaneen täyttävän törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkit. Törkeästä pahoinpitelystä voidaan tuomita kymmeneksi vuodeksi vankeuteen. Myös Suomessa asuvan tytön vieminen ympärileikattavaksi ulkomaille on rangaistava teko.

Kansainvälisesti tyttöjen ympärileikkaukseen viitataan usein termillä FGM, female genital mutilation eli tyttöjen sukuelinten silpominen. Suomen toimintaohjelmassa on kuitenkin valittu termi ”ympärileikkaus”, koska siihen ei sisälly vahvoja emotionaalisia ja poliittisia arvolatauksia ja sen katsotaan siksi sopivan paremmin ruohonjuuritason ennaltaehkäisevään työhön. Termin valinnalla halutaan myös edistää hyvää yhteistyötä eri tahojen kanssa ja viestittää siitä, että tyttöjen ympärileikkausten vastaista työtä tehdään Suomessa päättäväisesti mutta kulttuurisensitiivisesti.

Toimenpiteet ja toimijat

Toimintaohjelman kohderyhmiä on useita ja heistä kullakin on oma tehtävänsä toimintaohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ensinnäkin johtavat viranhaltijat ja luottamushenkilöt, joiden tehtävänä on varmistaa tarvittavat toimintaolosuhteet, riittävät resurssit ja luoda pysyvät rakenteet. Toiseksi ammattihenkilöstö (erityisesti sosiaali- ja terveydenhuolto, päivähoito, lastensuojelu, opetus- ja sivistystoimi, nuorisotoimi ja vastaanottokeskukset), joiden tehtävänä on ennaltaehkäisy ja hoitoon ohjaus. Poliisilla on vastuu rikosoikeudellisen puolen selvittelystä. Viranomaisyhteistyö on erityisen tärkeää silloin kun mahdollista ympärileikkausepäilyä selvitetään. Kolmannen ryhmän muodostavat koulutus- ja tutkimusorganisaatiot, joiden tehtävänä on kouluttaminen, tutkimus ja materiaalin tuottaminen. Lisäksi kohderyhmiä ovat järjestöt, joiden odotetaan tiedottavan tyttöjen ympärileikkaukseen liittyvistä seikoista omissa hankkeissaan, sekä avainhenkilöt niissä yhteisöissä, joiden kulttuuriperinteisiin tyttöjen ympärileikkaus kuuluu. Heidän odotetaan jakavan asianmukaista tietoa ja vaikuttavan asenteisiin yhteisötasolla.

Toimintaohjelmassa on mainittu seitsemän keskeistä toimenpidettä. Niitä ovat koulutuksen ja tiedonsaannin varmistaminen, ammattihenkilöstön osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen, materiaalin tuottaminen ja kokoaminen, yhteisöjen asenteisiin vaikuttaminen, tutkimuksen edistäminen, yhteistyön ja koordinoinnin kehittäminen, sekä tiedottaminen ja toimeenpanon käynnistäminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) tulee olemaan keskeinen rooli, sillä sen on määrä koota aiheeseen liittyvä Suomessa tuotettu materiaali, raportit ja tutkimukset, ja tiedottaa siitä omilla sivuillaan. THL organisoi myös materiaalin päivityksen ja nimeää yhteistyöverkoston ylläpitämiseen yhdyshenkilön.

Jatkossa tyttöjen ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelma liitetään Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmaan ja päivitetään sen osana. Toimintaohjelman väliarvioinnit tehdään vuosina 2014 ja 2016 työseminaareissa, joiden järjestämisestä vastaavat sosiaali- ja terveysministeriö ja THL.

Toimintaohjelma kokoaa yhteen tyttöjen ympärileikkausta ehkäisevät toimenpiteet ja jo olemassa olevat hyvät käytännöt. Lisäksi se on suositus kunnille. Kuntia, joissa on paljon maahanmuuttajataustaista väestöä, suositellaan tekemään yksityiskohtaiset suunnitelmat paikallisen ennaltaehkäisevän työn järjestämiseksi. Toimintaohjelman toimeenpanoon ei osoiteta erillismäärärahaa, vaan se on tarkoitus toteuttaa ns. normaalitoimintana ja hyödyntäen jo olemassa olevia rakenteita, malleja ja ohjelmia.

Marja Tiilikainen

Kirjoittaja on Afrikan Sarven päätoimittaja ja ollut mukana STM:n kokoamassa asiantuntijatyöryhmässä ja vastannut toimintaohjelman kirjoittamisesta.

Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelma 2012-2016 (FGM) löytyy osoitteesta http://www.stm.fi/julkaisut.