Lettejä ja kivääreitä erämaassa

Eritreassa pakollinen kansalaispalvelus määrittää nuoren tulevaisuuden

Kesä 2016 oli yksi elämäni omituisimmista. Olin mukana Suomen ylioppilaskuntien liiton edustajana YK:n Youth, Peace and Security -päätöslauselman hengessä järjestetyllä matkalla, jonka joukko kansalaisjärjestöjen edustajia teki Eritreaan. 

Sawan sotilaskoulutuskeskuksen portti. Keskus sijaitasee karussa erämaassa. 

Delegaatiomme sai kutsun Sawan sotilaskoulutuskeskuksen valmistujaisjuhlaan. Vietimme alueella muutaman päivän. Eritrealaiset nuoret joutuvat Sawaan, Gash-Barkan erämaahan lähelle Sudanin rajaa osana pakollista kansalaispalvelusjärjestelmää.

Osa jää sotilastehtäviin koko loppuelämäkseen. Se tarkoittaa loputtomasti erämaan polttavaa aurinkoa ja jopa 50 asteeseen nousevia lämpötiloja, hiekkaa, käärmeitä ja skorpioneja 20 euron kuukausipalkalla.

Muistona arpia

Myös naiset kutsutaan kansalaispalvelukseen. Osa tarttuu aseeseen ahdistuneena, osa ylpeänä. Naisilla on ollut tärkeä rooli Eritrean historiassa ja vuoden 1993 itsenäistymissodassa Etiopiasta. Veteraaneja kutsutaan taistelijoiksi, ja fighter nauttii suurta kunnioitusta.

Naiset taistelivat miesten rinnalla itsenäistymisen puolesta vuonna 1993.

"Sawa on feminismiä. Tasa-arvoa ei anneta, se täytyy ottaa. Naisten täytyy tarttua aseisiin samoin kuin miesten”, totesi nuori nainen Eritrean Gash-Barkassa.

Eräänä lämpimänä iltana Sawan pimeydessä keskustelin Sawassa muutamaa vuotta aiemmin palvelleen nuoren naisen kanssa. Yritimme vältellä malariaa levittäviä hyttysiä. Hän naurahti, ja osoitti arpia käsivarsissaan.

”Nämä ovat hyttysen pistoja Sawasta. Yhdessä leirin parakissa nukkuu noin 200 ihmistä, ja kuumina öinä raahasimme punkat ulos ja nukuimme siellä. Olen allerginen hyttysille, mutta se oli silti tärkeä sosiaalinen kokemus.”

Tyttöjen tanssit päättyvät puolilta öin

Sawassa päivät koostuvat urheilusta, opiskelusta, syömisestä, nukkumisesta ja ampumisesta. Aamut alkavat neljältä kymmenen kilometrin marssilla. Loppukokeet määrittävät nuoren tulevaisuuden, ja etenkin monet tytöt kertoivat opiskelleensa joka yö ennen valmistumista. Koska perhe ja ystävä ovat kaukana, ja vuosi on pitkä, kirjat ovat myös pakopaikka.

Hymyn takana on pelkoa. Keskusteluita valmistuvien nuorten kanssa väritti jännitys ja epätietoisuus tulevasta.

Valmistujaisjuhlat ovat kaikkea muuta kuin Sawan arki: olutta, musiikkia, kulttuuria ja tanssia. Pullonpyöritystä ja flirttailua. Tanssiaismekkojen sijaan illan asu on univormu, mutta ulkonäköön panostetaan kuin mihin tahansa juhlaan. Hiusten letittäminen saattaa viedä koko päivän, ja huulipunaa suomalaisilta lainanneet onnekkaat hymyilivät innoissaan.

Tytöt lopettavat juhlinnan ennen poikia. Heidän ei anneta jäädä paikalle keskiyön jälkeen. Kysyessämme syytä käytännölle vastaus oli, että siten halutaan estää epätoivottuja raskauksia.

Moni pakenee kansalaispalvelua

Sawa on raskas kokemus nuorille. Osalle se on kohtalokas. Suhtautuminen Sawaan on kuitenkin ristiriitainen: se on myös selviytymiskokemus.

”Sawassa rakennetaan yhtenäisyyttä. Sawassa kasvaa uhraamaan oman henkensä ystäviensä ja kansansa puolesta. Sillä sitä on eritrealaisuus”, totesi eräs tytöistä.

Sotilas kuvauttaa itsensä Sawan valmistujaisseremoniassa. Valmistujia on yhteensä noin 8000.

Eritreasta lähtee arviolta 60 000 pakolaista vuodessa. Moni heistä pakenee nimenomaan kansalaispalvelusta. Pääsymme Sawaan oli historiallinen. Koskaan aiemmin kansalaisjärjestöt, YK tai ihmisoikeustarkkailijat eivät ole olleet sinne tervetulleita.

”Teille on tarjoutunut ikkuna, josta tulla sisään. Se pitää käyttää, siitä voi tehdä oven”, eräs YK:n työntekijä totesikin järjestödelegaatiollemme.

Alviina Alametsä

Kirjoittaja vastaa kansainvälisistä asioista ja kehitysyhteistyöstä Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksessa. Hän on valtiotieteiden kandidaatti maailmanpolitiikan tutkimuksen alalta.

alviina.alametsa(at)syl.fi

Kuvat: Alviina Alametsä

Fakta

Suomi ja Eritrea aloittivat vuonna 2014 kahdenvälisen yhteistyön koulutuksen kehittämiseksi.

Kaksi vuotta myöhemmin suomalaisille kansalaisjärjestöille tarjoutui YK:n Youth, Peace and Security -päätöslauselman hengessä tilaisuus vierailla Eritreassa ja tavata paikallisia järjestöjä ja opiskelijoita.

Suomen ylioppilaskuntien liitto oli yksi yhdeksästä matkaan osallistuneesta järjestöstä, ja olin matkalla myös kartoittamassa mahdollisuuksia tuleviin kehitysyhteistyöhankkeisiimme.

Järjestimme paikallisten nuorten kanssa työpajoja tasa-arvosta ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Yhteistyötä on tarkoitus jatkaa, ja ulottaa esimerkiksi korkeakouluopiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksiin. Lisäksi maahan pyritään saamaan YK-nuorisodelegaatti edustamaan Eritrean nuoria maailmalle.

Alviina Alametsä