2/2015
Print this page

Adam Adam

Eriarvoisuus jäytää maahanmuuttajien terveyttä

Sopeutuminen uuteen maahan ja kulttuuriin ja siinä esiintyvät ongelmat vaikuttavat somalialaisten terveyteen ja hyvinvointiin merkittävästi. Monille maahanmuuttoprosessi on raskas ja stressaava kokemus. Kova kilpailu työmarkkinoilla ja heikko taloustilanne pitkittävät maahanmuuttajien työttömyyttä, ja työttömyys tutkitusti lisää terveysriskejä. Monet tutkimukset osoittavat pitkäaikaistyöttömyyden altistavan stressille, mielenterveyden häiriöille sekä sydän- ja verenkiertoelinten sairauksille.

Suomen somaliväestön elämää tutkineen Marja Tiilikaisen mukaan parempi työllistyminen on avainasia jos halutaan, että somalialaiset todella integroituvat suomalaiseen yhteiskuntaan. Tällä hetkellä somalialaisten työllistymisluvut ovat hälyttävän alhaisia. Vuonna 2012 työikäisistä somalimiehistä vajaa 26 prosenttia ja naisista runsas 14 prosenttia oli työssä. Yli kolmannes 15–29 -vuotiaista Helsingin alueen nuorista somalimiehistä oli vuonna 2010 työttömiä tai ilman opiskelupaikkaa.

Tiilikainen mielestä Suomessa on luotettu liikaa systeemiin ja uskottu, että yhteiskunnan järjestelmät pitävät huolen maahanmuuttajista. Kansanterveystieteen professori Eino Heikkinen puolestaan toteaa, että suomalaiset arvostavat sosiaalista tasa-arvoa ja solidaarisuutta, mutta arvot ja käytäntö eivät kuitenkaan aina vastaa toisiaan, mikä tuottaa ongelmia.

Onko tasa-arvopolitiikka käytännössä epäonnistunut maahanmuuttajien kohdalla? Voisiko epäonnistuminen johtua institutionaalisissa rakenteissa esiintyvästä epätasa-arvoisuudesta, jonka seurauksena tietyt vähemmistöt saavat eriarvoista kohtelua yhteiskunnassa?

Maahanmuuttajien terveyttä ja hyvinvointia tarkastellut tutkija Maili Malin toteaa institutionaalisen syrjinnän ilmenevän tietyn väestöryhmän heikompina elinoloina. Malin kutsuu yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta aikapommiksi, josta ei voi seurata mitään hyvää.

Maininnan arvoinen on myös filosofi Slavoj Zizekin tulkinta eriarvoisesta kohtelusta yhteiskunnassa. Zizek sanoo, ettei nykypäivän rasismi enää perustu luonnolliseen ylivoimaan tai etniseen taustaan. Hän sanoo nykypäivän rasismin johtuvan kasvavasta taloudellisesta itsekkyydestä. Pelko työpaikan menettämisestä synnyttää epäluuloja maahanmuuttajia kohtaan.

Kuinka ennakkoluulot vaikuttavat maahanmuuttajiin pidemmällä tähtäimellä? Monia maahanmuuttajataustaisia nuoria työpaikan löytämisessä auttaneen Hunderra Assefan mukaan ennakkoluulot altistavat maahanmuuttajia masennukselle ja synnyttävät vaikeita sosiaalisia ja yhteiskunnallisia ongelmia. Assefa tekee työtä nuorten kanssa Monik ry:ssä projektikoordinaattorina ja Urax-työhönvalmennushankkeessa.

Sopeutumisen ja siinä kohdattujen vaikeuksien terveysvaikutukset on tehtävä näkyväksi. On ensiarvoisen tärkeää keskustella ja kysyä, miten työttömyys, päivittäisen rasismin sekä syrjinnän kokeminen vaikuttavat maahanmuuttajien terveyteen ja hyvinvointiin. Vastausten löytäminen vaikuttaa siihen, kuinka hyvin maahanmuuttajataustaiset integroituvat ja pääsevät osallistumaan yhteiskuntaan.

Adam Adam

Kirjoittaja on syntynyt Somaliassa ja muuttanut Suomeen vuonna 1992. Hän opiskelee terveystieteiden maisteriksi (TtM) Tampereen yliopistossa. Adam edustaa ensimmäisen sukupolven suomensomalialaisia, hän on kasvanut ja asunut suurimman osan elämästään Itä-Helsingissä.