2/2015
Print this page

Sota ja korruptio syövät Etelä-Sudanin rikkaudet

Etelä-Sudanin sisällissodan päättymistä ja rauhansopimuksen voimaantuloa haittaa laajana rehottava korruptio. Loppua korruptiolle ei näy ja ulkomainen apukin voi hyvästä tarkoitusperästään huolimatta edistää sisällissodan jatkumista.

Konfliktit ovat ruhjoneet maailman tuoreinta valtiota, Etelä-Sudania, käytännöllisesti katsoen sen perustamisesta lähtien vuonna 2011. Avoimeksi sisällissodaksi vuonna 2013 puhjennut konflikti on ruokkinut korruptiota, joka osaltaan haittaa maan kehitystä ja saa sen pitämään kärkipaikkaa hauraiden valtioiden listalla, kertoo uutistoimisto IRIN.

Valuuttakeinottelusta on tullut maan tapa, pimeistä markkinoista hyödyn korjaavat jo ennen levottomuuksia valuuttakauppaa tehneet hallituksen virkamiehet ja poliittinen eliitti. Sodan sytyttyä samat korruptoituneet viranomaiset ovat korkea-arvoisia upseereita Etelä-Sudanin armeijassa.

Sotilaita riittää, sillä Etelä-Sudanin työikäisistä 80 prosenttia on työttömiä tai alityöllistettyjä.

Loyola-Marymountin yliopiston Afrikan opintojen professori Jok Madu Jok sanoo, että Etelä-Sudanin saama apu on osaltaan mahdollistamassa konfliktia, joka huolimatta elokuussa solmitusta rauhansopimuksesta ei näytä päättymisen merkkiä.

”Ulkomaisella avulla maksetaan siitä, mistä johtajien pitäisi huolehtia. Se antaa johtajille mahdollisuuden ryöstää paikallisen, öljystä ja muista resursseista saatavat rahat”, hän toteaa. ”Avustusvaroja käytetään osoittamaan, että jotain tapahtuu.”

Korruptionvastaisen Global Witness -järjestön mukaan paras tapa lopettaa korruptio Etelä-Sudanissa olisi saattaa rauhansopimus voimaan. Global Witness muistuttaa, että sopimus on 30 kuukauden mittainen uudistusohjelma, jolla tavoitellaan läpinäkyvää ja uskottavaa Etelä-Sudanin valtiota vuoteen 2018 mennessä.

Maippi Tapanainen