Osuuskunnat nostavat viljelijöitä köyhyydestä

Maaseudun haasteet ja monet neuvot

”Katso nyt näitä puita. Ne ovat kasvaneet vinoon ja niistä saatava rahasumma jää siis pienemmäksi ”, valittaa eräs puupellon omistaja.

”Meille kerrottiin, että taimet kannattaa istuttaa idätysputkineen, mutta nyt tiedämme, että se oli todella huono neuvo. Jos putken jättää taimeen kiinni, juuret eivät pääse kasvamaan ja leviämään normaaliin tapaan ja siksi nämä puut näyttävät tältä.”

Muovikääre juurien ympärillä haittaa kasvua.

Etiopian maaseudulla ovat hyvät neuvot kalliita, mutta huonojakin leviää aika ajoin. Viljelijän kertomuksesta käy selväksi, että koulutukselle on paikkansa. Tässä tapauksessa paikka on Amharan lääni Etiopiassa.

Koulutuksen avulla viljelijä voi välttää tekemästä virheitä, jotka saattaisivat johtaa tulojen menetykseen. Esimerkiksi samalta alalta on mahdollista saada enemmän rahaa, jos puita on istutettu tarpeeksi harvaan. Liian tiheään istutetut puut saattavat tukahduttaa toisiaan kilpaillessaan elintilasta. Kouluttautumalla viljelijä voi myös parantaa omaa ja perheensä ruokaturvaa.

 

Koulutus voi säästää viljelijän kalliiksi käyviltä virheiltä. 

Metsät ovat pankkeja

Kuten Suomessa, myös Etiopiassa metsät ovat viljelijän pankkeja. Kun suomalainen viljelijä tarvitsee puimurin, hän voi myydä osan puistaan ja saada siten käyttöpääomaa puimuriin sijoitettavaksi. Sama pätee Etiopiassa. Mittakaava tosin on toinen.

On ensisijaisen tärkeää, että metsästä saadaan hyvä tuotto. Sen takaamiseksi täytyy Etiopiassa metsiä hoitaa aiempaa paremmin, sillä hyvin hoidettu metsäala tuottaa enemmän laatupuuta ja siten myös rahaa.

Etiopiassa yleisin kasvatettava puu on eukalyptus. Eukalyptus kasvaa nopeasti ja sille on markkinoita sekä maan sisällä että naapurissa Sudanissa. Kotimaassa suurimman osan kuluttaa rakennusteollisuus kasvavien kaupunkien kerrostalojen rakennustelineisiin ja esimerkiksi pienten omakotitalojen kattojen ja seinien tukirakenteisiin. Ylijäämäpalat menevät kotien poltettaviksi tai hiilen valmistukseen. Mitään ei jää yli, sillä lehdillekin on käyttöä joko maanparannusaineena puiden alla tai ruoan lämmityksessä.

 Uusi toimistorakennus on rakennettu eukalyptuksesta.

Köyhyydestä eroon suomalaisin keinoin 

Finnish Agri-Agency for Food And Forest Development (FFD) - kansalaisjärjestöllä on meneillään Etiopiassa hanke, jonka tarkoituksena on nostaa viljelijöitä köyhyydestä metsätaloutta kohentamalla. Keinot ovat tuttuja Suomen historiasta. Suomeen muodostettiin 1900-luvun alkupuolella puukaupan parissa toimivia osuuskuntia. Niiden kantava ajatus oli, että ryhmällä on parempi neuvotteluasema kuin yksittäisellä metsänomistajalla.

FFD:n Etiopian hankkeen paikallisena toteuttajana toimii osuuskuntaliitto Zenbaba, jonka päätoimialaa ovat hunajatuotteet. Amharan läänissä on projektin avustuksella luotu jo parikymmentä puukaupan aloittanutta osuuskuntaa. Osuuskuntien jäsenet ovat jo nyt saaneet puistaan aiempaa korkeamman hinnan. Malli on siis toiminut.

FFD:n myötävaikutuksella osuuskuntaliitto Zenbaba ja siihen kuuluvat osuuskunnat ovat saaneet luvan myydä hunajan tai puiden lisäksi mitä tahansa metsätuotteita. Ennen he saivat ansaita vain joko hunajalla tai puilla ja liittokin sai kaupata vain hunajaa. Prosessi luvan saamiseen kesti vuosia, mutta nyt puunmyynnin esteet on poistettu ja osuuskuntaliiton odotetaan syrjäyttävän paikalliset, alihintaa maksavat välittäjät osuuskuntien kauppakumppaneina.

Papuja puiden väliin

Viimeisen kahden vuoden aikana olemme kannustaneet lukuisia viljelijöitä siirtymään peltometsäviljelyyn. Eukalyptus- tai akaasiarivien välissä voi kasvattaa ruokakasveja ainakin kahden ensimmäisen vuoden aikana. Jos istutetut puut kaadetaan neljän tai viiden vuoden jälkeen, väliin jää vain yksi tai kaksi tulotonta vuotta, jonka jälkeen puista saadaan odotettu voitto. Järjestelmän avulla viljelijä voi saada pellostaan noin 30 prosenttia suuremmat tulot kuin pelkällä puun kasvatuksella.

Sen lisäksi, että tulot lisääntyvät, myös viljelijän perheen ruokaturva kohentuu. Jos puiden seassa kasvattaa papuja, maissia, perunaa tai viljakasveja voi niistä saatavaa satoa sekä myydä että syödä.

Eukalyptusta ja hirssiä kasvamassa peltometsäviljelmällä.

Osuuskunnissa on perustettu mallipeltoja, joilta tekniikat ovat levinneet viereisille pelloille ja niiltä edelleen. Peltometsäviljelyn edut eivät jää vain osuuskuntalaisille, vaan alueen muutkin viljelijät näkevät, että menetelmää kannattaa kokeilla.

Eukalyptuksen lisäksi projektissa mukana olevat viljelijät kasvattavat niin ikään nopeasti kasvavaa akaasiaa, josta saadaan erinomaista hiiltä kotitalouksien käyttöön. Akaasiat sitovat ilmasta maahan typpeä, joten ne parantavat myös maaperän laatua.

Mallipeltojen perustamiseen osuuskuntien viljelijät tarvitsevat taimia istutettaviksi. Taimia tarvitsevat myös muut alueen viljelijät. Siksi osuuskuntiin on perustettu taimitarhoja, joille taimia voidaan istuttaa ja joilta niitä voidaan myydä. Tämän vuoden aikana parin osuuskunnan saamat lisätulot ovat rohkaisseet muita niin, että ensi vuonna taimia kasvatetaan suuremmassa määrin jo yli 20 osuuskunnassa.

Sekä eukalyptuksen että akaasian taimia on tänä vuonna kasvatettu satoja tuhansia, joten ensi vuonna taimien lukumäärä nousee helposti yli miljoonan.

Teksti ja kuvat Atte Penttilä, tutkimuskoordinaattori Finnish Agri-Agency for Food and Forest Development (FFD).

Fakta

Finnish Agri-Agency for Food and Forest Development (FFD) on 2012 perustettu kansalaisjärjestö, jota perustamassa olivat Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund, Pellervo-Seura ja ProAgria.

Hankkeen esivaiheet ovat alkaneet jo vuonna 2010 ja tämä vaihe jatkuu ainakin vuoden 2016 loppuun. Sen rahoittavat Suomen Ulkoministeriö, EU (IFAD) sekä Hollannin Ulkoministeriö ja sen paikallisena toteuttajana on Zenbaba osuuskuntaliitto, johon kuuluu sekä metsätalouteen että mehiläishoitoon keskittyneitä osuuskuntia.

Kaikki FFD:n hankkeet ovat osa AgriCord-verkoston Farmers Fighting Poverty -ohjelmaa. Hankkeet tukevat tuottajien järjestäytymistä, heidän verkostoitumistaan ja poliittista edunvalvontaa. Erityisesti tavoitteena on vahvistaa maa- ja metsätalouden ja muita maaseudun elinkeinoja, jotta pientuottajat voisivat parantaa toimeentuloaan. Vastaanottajina voivat olla paikalliset tuottajayhdistykset, metsänhoitoyhdistykset tai osuuskunnat.